Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka liikkuu liikenteessä monipuolisesti. Hän haluaa laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Esimerkkinä tällaisesta työstä on valmisteilla oleva liikenneturvallisuusstrategia.
Liikenneasioiden monipuolinen kirjo on yllättänyt reilut kaksi vuotta liikenne- ja viestintäministerinä toimineen Timo Harakan (sd.). Monipuolisuus näkyy myös ministerin henkilökohtaisessa suhteessa liikenteeseen.
”Kuljen kaikilla mahdollisilla liikennevälineillä. Ihan siksikin, että kerään kaikista kulkumuodoista kokemusta. Muun muassa lasteni turvallinen koulutie on perheessämme joka-aamuinen puheenaihe, sillä ylitämme vilkkaan tien yhdessä”, Harakka kertoo.
Liikenneturvallisuus onkin hänen mielestään koko yhteiskunnan yhteinen asia. Liikenne ei ole oma erillinen saarekkeensa.
”Myös muilla kuin liikennepoliittisilla ratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuudellemme. Liikenne on niin monipuolinen ja muuttuva ympäristö, että tarvitsemme useita erilaisia keinoja sekä laaja-alaista ja pitkäjänteistä työtä, jotta voimme liikkua turvallisesti”, hän sanoo.
Suru ei välity tilastoista
Suomessa on valmisteilla liikenneturvallisuusstrategia, joka kattaa ensi kertaa kaikki liikennemuodot: tie- ja rautatieliikenteen, vesiliikenteen sekä ilmailun. Harakka odottaa, että strategiassa määritellään tehokkaat ja vaikuttavat keinot liikenteen turvallisuuden parantamiseksi.
”Liikenteessä sattuneet kuolemantapaukset eivät ole pelkkiä tilastolukuja, vaan mittaamattomia tragedioita. Kun turvallisuus paranee, inhimillinen kärsimys ja suru vähenevät”, hän korostaa.
Hallitusohjelmaan on lisäksi kirjattu tavoite liikenteen nollaskenaariosta eli nollavisiosta. Tavoite tarkoittaa, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Ministeri vaatii, että eri toimenpiteiden vaikuttavuutta on seurattava tiiviisti, jotta nollavisio todella toteutuu.
”Nollavision vaatima kokonaisuus on laaja: se kattaa niin tienkäyttäjät, ajoneuvot, liikenneympäristön kuin laajemmin koko turvallisuuskulttuurinkin. Infran pitää olla turvallista sekä asenteiden ja osaamisen kunnossa. Eri tahojen pitää myös pystyä tekemään yhteistyötä matalalla kynnyksellä”, Harakka luettelee.
Eri tahojen pitää myös pystyä tekemään yhteistyötä matalalla kynnyksellä.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka
Pelkkä sääntely ei suojaa nuoria
Nuorten liikenneturvallisuustilanne on Suomessa edelleen alle EU:n keskitason. Yhä useampi nuori saa henkilöauton ajokortin poikkeusluvalla 17-vuotiaana, mikä on herättänyt paljon keskustelua.
Ministeriö arvioikin parhaillaan, onko ajokorttisääntelyä syytä muuttaa, jotta ajonuorten turvallisuus paranisi.
”Nuorten liikennekäyttäytyminen ei kuitenkaan ole kiinni vain säännöistä ja sääntelystä. Kyse on myös asenteista. Liikennekäyttäytymiseen on vaikutettava monin keinoin”, Harakka toteaa.
Huumeiden käyttö on yleistynyt viime vuosien aikana rattijuopumustapauksissa. Poliisin tietoon tulleista rattijuopumuksista jo miltei puolet on sellaisia, joissa kuljettaja on ollut muun päihteen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena.
Harakka peräänkuuluttaa entistä laajempaa ehkäisy- ja valistustyötä. Hän nostaa päihteisiin liittyen esille myös kesän ajankohtaisen teeman, eli sähköpotkulaudat ja mainitsee tehostetun valvonnan tarpeen. Nykylaki kieltää humalassa pyöräilyn, siis myös sähköpotkulautailun. Poliisi voi kuitenkin puuttua asiaan vasta, jos tiellä liikkuja aiheuttaa vaaraa toiselle. Promillerajaa sähköpotkulaudalla tai pyörällä liikkumiselle ei laissa ole määritelty.
”Uusi tieliikennelaki mahdollistaa poliisin puuttumisen moottoriajoneuvon kuljettamiseen, jos päihtymys vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, vaikka rattijuopumusraja ei ylittyisikään. Liikenneturvallisuusstrategiatyössä on keskusteltu siitä, voisiko poliisi jatkossa toimia näin myös pyörien ja sähköpotkulautojen kohdalla”, Harakka selvittää.
Liikkumisrauha on ihmisoikeus
Kun puheenaiheeksi nousee liikennettä koskeva päätöksenteko, Harakka haluaa, että kansalaiset ja yritykset saavat näkymän pitkälle tulevaisuuteen. Hän mainitsee sanat pitkäjänteisyys ja kaukokatseisuus.
”Olen erityisen ylpeä Liikenne 12 -suunnitelmasta, Suomen ensimmäisestä pitkän tähtäimen strategiasta, joka viitoittaa tien – ja raiteen – pitkälle 2030-luvulle”, Harakka sanoo.
Yhteiskunnassa on puhuttu laajasti siitä, että vastakkainasettelu eri ryhmien välillä kiristyy. Tämä näkyy myös liikenteessä eri tienkäyttäjäryhmien, kuten pyöräilijöiden ja autoilijoiden välillä. Mitä voisimme tehdä vastakkainasettelun vähentämiseksi?
”Liikkumisrauha on ihmisoikeus. Jokaisella on oikeus turvalliseen liikkumiseen ja vaaralliselle häirinnälle pitää olla nollatoleranssi”, ministeri alleviivaa.
Minulle tärkeintä liikenteessä: Turvallisuus, sujuvuus ja päästöttömyys.
