Näkyykö korona liikenteessä?

Lähes mikään paikka yhteiskunnassa ei ole säästynyt koronapandemialta.
Selvitimme, millainen vaikutus kulkutaudilla on ollut liikenteeseen.

Näkyykö korona-aika liikenneonnettomuuksissa?

Alkuvuoden henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet ovat edellisvuoteen verrattuna vähentyneet jonkin verran, mutta liikenteessä kuolleiden määrä on suunnilleen samalla tasolla. Polisiin tietoon tulleita henkilövahinkoja on hieman vähemmän kuin edellisvuonna, mutta liikenteessä kuolleiden määrä on suunnilleen samalla tasolla. Heinäkuun loppuun mennessä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnilla oli tutkinnassa yhteensä 128 kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Ennakkotietojen mukaan tämä vuosi alkoi liikenteessä synkästi. Erityisesti helmi–maaliskuussa liikenteessä kuoli enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Vaikka koronapandemian alku ja Uudenmaan sulkeminen laskivat liikennemääriä huomattavasti, ei tämä heti näkynyt liikennekuolemissa. Huhtikuussa oli kuitenkin kahden viikon jakso, jolloin ei ole toistaiseksi sattunut yhtään poliisin ilmoittamaa liikennekuolemaa, vaikka pandemia jylläsi tuolloin kiivaimmillaan. Myös toukokuussa ja kesäkuussa on tapahtunut vähemmän kohtalokkaita onnettomuuksia kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Heinäkuussa koitti synkkä vuorokausi. Kahtena peräkkäisenä päivänä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä. Vaikka onnettomuudet jakautuivat kahdelle päivälle, käytännössä ne sattuivat yhden vuorokauden sisällä. Vastaavia vuorokausia on tieliikenteessä nähty aiemminkin. Päiviä, jolloin tapahtuu vähintään neljä kuolemantapausta tieliikenteessä, on 2010-luvulla ollut keskimäärin viisi vuodessa. Kahdeksan kuolemantapausta yhden päivän aikana on sattunut viimeksi joulukuussa 2014. Kyseessä lienee siis nytkin ennemmin sattumasta johtuva kasautuma kuin koronan aikaansaannos. Kun vertaa tilastoja, osuu myös viime vuoden heinäkuun lopulle synkempi jakso.

Onnettomuuksien taustalla vaikuttaneet riskitekijät eivät ole vielä tiedossa. Näin ollen ei voida arvioida, missä määrin koronaan liittyvät poikkeusolot vaikuttivat onnettomuuksien syntyyn vai vaikuttivatko ne ollenkaan.

Miten voimakkaasti korona vaikutti liikennemääriin?

Pandemian alku ja Uudenmaan sulkeminen laskivat pääteiden liikennemääriä huomattavasti. Jo maaliskuussa koko maan pääteiden liikennemäärä oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Huhtikuussa vähenemää oli jo 33 prosenttia. Toukokuussa liikennemäärät lähtivät palautumaan, mutta edellisvuoteen verrattuna vähenemää oli vielä 19 prosenttia, kesäkuussakin yhdeksän prosenttia. Myös raskaan liikenteen määrät vähenivät, joskaan eivät niin paljon kuin henkilöliikenteen.

Näkyykö pandemia poikkeuksellisena liikennekäyttäytymisenä?

Korona-aikana ylinopeuksien määrä on kasvanut liikenteessä. Suomen lisäksi näin on tapahtunut muun muassa Tanskassa, Virossa ja Ranskassa. Verrattuna vuoden 2019 vastaavaan jaksoon tammi–maaliskuussa ylinopeuksien määrässä oli kevättalvella nousua 61 prosenttia. Kun tarkastellaan tammi–kesäkuuta, nousua oli kokonaisuutena 52 prosenttia. Ylinopeuksiin ovat syyllistyneet eritoten nuoret miehet.

Liikenneturvan kyselyn mukaan korona on painanut liikenteessä mieltä. Kesäkuussa toteutettuun kyselyyn vastanneista kolmasosa kertoo, että korona on saanut miettimään liikkumisen turvallisuutta tavallista enemmän. Osa kokee, että liikenteessä on pandemian takia ollut entistä vaikeampi keskittyä. Joka kymmenes on huomannut koronan saaneen pinnan kiristymään.

Onko onnettomuuksia sattunut jollekin tietylle tienkäyttäjäryhmälle?

Osin koronan myötävaikutuksesta polkupyöräilyn on ennakoitu ja uutisoitu lisääntyneen huomattavasti, mutta tarkoista määristä on vielä vähän tietoa. Yhtäältä etätyö saattoi vähentää työmatkapyöräilyä, toisaalta julkisten liikennevälineiden välttäminen taas lisätä sitä.

Yleisesti ottaen pyöräilyonnettomuudet tulevat huonosti poliisin tietoon ja sitä kautta virallisiin tilastoihin. Pyörällä kaadutaan ja kolaroidaan siis paljon useammin kuin tilastot kertovat. Jopa polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia päivitetään viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon useiden kuukausien viiveellä vasta kuolinsyytilaston perusteella. Pyöräilijänä vakavasti loukkaantuneiden määrä on sairaalatilastojen perusteella ollut viime vuosina noin viisinkertainen poliisin tietoon tulleiden vakavasti loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrään verrattuna.

Toukokuun loppuun mennessä ennakkotiedoissa oli kahdeksan pyöräilijän kuolemaa, kun määrä edellisenä vuonna oli viisi. Loukkaantuneiden määrä taas on vähentynyt noin kuudenneksen.