Kuntien tehtäviin kuuluu huolehtia liikenneturvallisuudesta ja sen piirissä esimerkiksi kaavoituksesta, suunnittelusta ja infran järjestämisestä alueellisesti. Työ on pitkäjänteistä ja tavoitteena on huomioida kaikenikäiset asukkaat ja erilaiset liikkujat. Miten työtä tehdään käytännössä?
Tulevissa kuntavaaleissa valitaan jälleen valtuutetut, joiden vastuulle myös kuntien liikenneturvallisuus kuuluu seuraavien neljän vuoden ajan. Mitä liikenneturvallisuustyön piiriin kuuluu? Mihin asioihin valtuutettu voi vaikuttaa? Haastattelimme kolmea kunnallispolitiikan konkaria, jotka kaikki ovat kuluvan kauden valtuutettuja. Äänen pääsivät toisen kauden kunnanvaltuuttu Aaro Kubin (kesk.) Lapinlahdelta, toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Jenni Pitko (vihr.) Oulusta sekä kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) Tampereelta.
Miten kuntien liikenneturvallisuustyötä tehdään?
Valtuutetut kertovat, että työtä liikenneturvallisuuden eteen tehdään kunnissa monilla tavoilla. Päätöksenteon periaatteet ovat samat: kunnanvaltuusto ohjaa työtä eli tekee strategiset päätökset.
Lapinlahdella työtä vie eteenpäin liikenneturvallisuustyöryhmä LIITU. Ryhmän puheenjohtaja Aaro Kubin kertoo, että huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen.
”Kunnassamme on parannettu arjen turvallisuutta esimerkiksi poistamalla puskia risteysalueilta. Isommissa hankkeissa, kuten katujen korjauksissa, otamme aina myös kevyen liikenteen huomioon”, Kubin selvittää.
Oulussa liikenneturvallisuustyötä määrittelevät siihen liittyvät strategiat ja tavoitteet. Jenni Pitko sanoo, että niitä tehdessä on tärkeää huomioida sujuvuus.
”Mitä enemmän liikenteessä on kävelijöitä ja pyöräilijöitä suhteessa autoilijoihin, sitä turvallisempaa liikkuminen on. Olemme aina kiinnittäneet autoiluun erityistä huomiota, sillä autot ovat isoja ja raskaita ja siten vaarallisempia liikenteessä kuin kävelijät tai pyöräilijät. On tärkeää, että eri liikkumistavat huomioidaan turvallisuudessa kokonaisvaltaisesti”, Pitko summaa.
Sofia Vikman taas kertoo, että Tampereen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma kokoaa yhteen hankkeet, suunnitelmat ja ohjelmat.
”Kaupunginvaltuusto päättää isoista linjauksista. Monia turvallisuusasioita käsitellään myös lautakunnissa”, hän kertoo.
Kaupunginvaltuusto päättää isoista linjauksista. Turvallisuusasioita käsitellään myös lautakunnissa.
Sofia Vikman
Miten valtuutettu voi itse vaikuttaa?
Kuntien liikenneturvallisuus tarkoittaa valtuutettujen mukaan erityisesti arjen turvallisuutta, kuten järkeviä nopeusrajoituksia tai suojateiden paikkoja.
Aloitteet ovat yksi tapa, jolla valtuutettu voi tuoda asioita esille.
”Tein valtuustoaloitteen yhdessä Susa Vikeväkorvan kanssa siitä, että Oulun keskustassa ja sen liepeillä perusnopeusrajoitus olisi 30 kilometriä tunnissa. Aloite meni läpi ja nopeusrajoitus on käytössä. Tilastollisesti voidaan todeta, että alennettu nopeusrajoitus lisää turvallisuutta, kun auton jarrutusmatka lyhenee ja kuljettajan havainnointikyky paranee”, Pitko kertoo.
Oulu on tunnettu pyöräilykaupunkina. Pitko on tehnyt töitä pyöräilyn sujuvoittamiseksi ryhmäaloitteen avulla. Siten saatiin aikaan Oulun keskustan ensimmäinen pyöräkatu.
Vikman näkee, että valtuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa myös isoihin linjoihin ja liikennesuunnittelun kokonaisuuksiin. Tampereella rantatunneli ja ratikka ovat olleet suuria projekteja.
”Kasvavassa kaupungissa on tärkeää huomioida, että väylät ja ratkaisut vastaavat liikennemääriä. Isojen hankkeiden valmistelu vie usein vuosia. Ennen päätöksiä on oltava varmoja, että hanke on tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen”, Vikman kertoo.
Kuten muukin valtuustotyö, liikenneturvallisuus on yhteistyötä. Kubin kertoo esimerkin siitä, miten LIITU-ryhmä on voinut puuttua ongelmiin toiminnan kautta.
”Meillä on täällä Lapinlahdella ollut mopopoikien kanssa haasteita ja mietimme, mitä tehdä. Haimme LIITU-ryhmän kautta Traficomilta hankerahoituksen, ja ensi kesänä on tarkoitus pitää neljästä kuuteen mopokerhoiltaa eri teemoilla. Myös Liikenneturva on niissä mukana.”
Miten kuntalaiset voivat vaikuttaa parhaiten?
Kuntalaisille on tarjolla monia keinoja vaikuttaa, ja siihen valtuutetut heitä kannustavatkin. He kiittävät kuntalaisia aktiivisuudesta.
”Aika hyvin kuntalaiset hyödyntävät vaikutusmahdollisuuksiaan. Muun muassa paikallinen vammaisneuvosto on ollut mukana vuosittain LIITU-ryhmän esteettömyyskävelyillä. Niillä käydään läpi, mitä pitää liikennejärjestelyissä korjata turvallisuuden näkökulmasta”, kertoo Kubin.
Oululaiset ovat aktiivisia käyttämään ouka.fi-palauteboksia. Sinne voi merkitä suoraan kartalle paikan, josta haluaa antaa palautetta. Samanlainen lähestyminen on käytössä Tampereella.
Kuntalaisilta tulee toiveita myös suoraan valtuutetuille. Kubin sai viime talvena useita puheluita lumisateiden jälkeen siitä, että tiet ovat huonossa kunnossa. LIIITU-ryhmän kautta meni viesti Ely-keskukselle ja tie hoidettiin kuntoon. Pitko puolestaan kertoo, että viesteissä mietityttävät usein lasten koulureitit.
Miksi liikenneturvallisuutta pitää edistää?
Liikenneturvallisuus edistää terveyttä ja hyvinvointia ja on jokaisen perusoikeus. Liikenteen nollavisio on, että kukaan ei kuole tai loukkaannu liikenteessä ja ihmiset voisivat kulkutavasta riippumatta matkata pelkäämättä. Samoja periaatteita vaalivat valtuutetut.
”Jokainen ihmishenki, joka liikenteessä menetetään, on turha menetys. Jos näihin menetyksiin löytyy syitä, joita voi poistaa, niiden eteen pitää taistella”, Kubin sanoo.
Pitko toteaa, että kaikilla pitää olla mahdollisuus lähteä liikkeelle, vaikka ei olisi autoa.
”Tavoitteena tulee olla, että jokainen voi elää onnellista ja itsenäistä elämää. Ainakaan turvallisuudesta tämä ei saa jäädä kiinni”.
Vikman on samoilla linjoilla ja nostaa esiin myös talouden näkökulman.
”Ihmisten on voitava liikkua turvallisesti niin jalan, pyörällä, autolla kuin muutenkin. Liikenneonnettomuuksien inhimillinen hinta on usein mittaamaton. Lisäksi ne vaikuttavat kuntatalouteen. Vuonna 2019 Tampereella tapahtuneet onnettomuudet maksoivat noin 41 miljoonaa euroa, josta kunnalle kohdistui kustannuksia noin 8,2 miljoonaa euroa.”
Tiesitkö?
1. Liikenneturvallisuus on tärkeä osa kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. Siitä huolehtimalla voidaan säästää myös rahaa. Henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa yksikkökustannukset ovat yli 300 000 €. Kuntien maksettavaksi onnettomuuskustannuksista jää noin 15–20% esimerkiksi erilaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina.
2. Kaikki oman asuinkuntasi tiet ja väylät eivät kuulu kunnan vastuulle. Vaikka kunnat hoitavat paljon infraa, valtio vastaa isoimmista väylistä, kuten valtateistä.
3. Voit vaikuttaa oman kuntasi liikenneturvallisuuteen monella tapaa. Useat kunnat pyytävät palautetta esimerkiksi verkkosivujensa kautta. Lisäksi voit aina olla yhteydessä oman kuntasi valtuutettuihin.
Valtuutettu, muista ainakin nämä
Kunnilla on monia tehtäviä ja käyttökohteita budjeteilleen. Liikenneturvallisuus vaikuttaa kaikkien kuntalaisten arkeen. Siksi siitä on tärkeää pitää huolta. Kokosimme askelmerkit uusille valtuutetuille Liikenneturvan toimitusjohtajan Pasi Anteroisen kanssa.
- Totea ääneen, että liikenneturvallisuus on tärkeää. Iso osa siihen liittyvistä päätöksistä tehdään kuntatasolla. Kunta huolehtii infran lisäksi liikenneturvallisuudesta sitä tukevalla viestinnällä ja liikennekasvatuksella.
- Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen on iso teema Suomessa ja maailmalla. Niiden edistäminen on samalla ilmasto- ja kansanterveystyötä. Ajonopeuksia tulee hillitä niillä alueilla, joilla ihmiset liikkuvat ilman autoa. Valtuutetun pitää osoittaa rohkeutta ja johtajuutta ja tehdä tarvittavia päätöksiä soraäänistä huolimatta.
- Lasten turvallisuus herättää tunteita. Vanhemmat esimerkiksi kuljettavat lapsia autolla kouluun, vaikka se ei ole aina paras ratkaisu. Kun näin tehdään, voi yksittäinen koulumatka olla turvallisempi, mutta koulun ympäristön turvallisuus heikkenee liikenteen lisääntyessä. Keskustelu on avain yhteistyöhön myös herkkien aiheiden kanssa.
