Maltti on valttia sähköauton ratissa

Liikenne sähköistyy kiihtyvää vauhtia, sillä sähköautojen myynti kasvaa kohisten. Pienemmät päästöt ja sähköautoiluun siirtymisen taloudelliset kannustimet kiinnostavat monia vaihtamaan ajopeliä. Mutta miltä sähköautoilu näyttää liikenneturvallisuuden näkökulmasta?

Jalankulkijoille ja pyöräilijöille sähköautojen kenties erottuvin piirre on niiden hiljaisuus, joka on herättänyt monissa myös huolta. Aiemmin Liikenneturvan yhteyspäällikkönä toimineen ja nykyisin Destiassa johtavana asiantuntijana työskentelevän Tapio Heiskasen mielestä on tärkeää, että myös esimerkiksi näkörajoitteiset henkilöt ja pienet lapset tunnistavat lähestyvän ajoneuvon.

”EU-asetuksen mukaisesti varoitusääni- eli AVAS-järjestelmä tuli pakolliseksi hybridi- ja sähköautojen uusiin malleihin heinäkuun 2019 alusta ja kaikkiin hybridi- ja sähköautoihin tämän vuoden heinäkuun alusta. Tämä on hyvä asia”, Heiskanen sanoo.

Auton tulee päästää varoitusääntä alle 20 kilometrin tuntivauhdissa ja peruutettaessa. Korkeammissa nopeuksissa rengasmelu riittää auton havaitsemiseen. Sitä, millainen varoitusäänen täytyy olla, ei sen sijaan ole tarkkaan säädelty. Äänen tulisi kuitenkin muistuttaa tyypillistä auton ääntä. Heiskanen pitää liikenneturvallisuuden kannalta tärkeänä, että ääni on tunnistettava, jatkuva ja kertoo, että jokin lähestyy.

Laki ei edellytä AVAS-järjestelmän asennusta jälkikäteen vanhoihin sähkö- ja hybridiautoihin. Heiskanen muistuttaa, että liikenteessä on vain murto-osa autoja, jotka eivät pidä mitään varoitusääntä. Sähköautojen erilainen ääni vaatii silti vielä totuttelua kaikilta.

”Varmasti tässä on valveutuneisuuden paikka sähköautoilijoille. Aina kun pystymme viestimään aikeistamme liikenteessä ilman väärinymmärryksen vaaraa, siitä on hyötyä sekä autoilijalle että muille tienkäyttäjille”, Heiskanen toteaa.

Piirroskuva sähköautoilijasta

Isot sähköautot näkyvät riskitilastoissa

Uusimmasta ajoteknologiasta huolimatta tällä hetkellä sähköautoihin liittyy Liikennevakuutuskeskuksen teettämän selvityksen mukaan korkeampi onnettomuusriski verrattuna polttomoottoriautoihin. Selvityksen mukaan korkeampi riski näyttää kuitenkin painottuvan pääasiassa suuriin sähköautoihin.

Liikennevakuutuskeskus on arvioinut, että erot tasaantuvat, kun sähköautot yleistyvät ja autokanta monipuolistuu. Ero onnettomuusriskissä on Heiskasen mielestä jopa hieman yllättävä.

”Onnettomuusmäärien voisi olettaa olevan pienemmät, koska sähköautot ovat uusia autoja, joissa on kehittynyt aktiivinen turvatekniikka, kuten ajonvakaudenhallinta, hätäjarrutusavustin ja kaista-avustin”, hän sanoo.

Jos onnettomuus sattuu, pelastushenkilökunnan on Heiskasen mukaan tärkeää tunnistaa, onko kyseessä täyssähköauto tai hybridi. Sähköauton äänestä ei voi päätellä, käykö moottori vai ei, joten esimerkiksi kaasupolkimen koskettaminen voi saada auton äkisti liikkeelle.

Osaa ihmisistä huolestuttavat myös akkupalot, sillä niiden sammuttaminen on haastavaa ja uudelleen syttymisen riski korkea. Heiskanen pitää sähköauton akkupalon riskiä onnettomuustilanteissa kuitenkin pienenä.

”Tulipalot syttyvät tyypillisemmin sähköautojen lataustilanteissa ja silloinkaan ongelma ei yleensä ole autossa vaan latauslaitteessa”, Heiskanen selvittää.

Rauhallinen ajotyyli kasvattaa kantamaa

Heiskanen ei ole huolissaan sähköautoilun yleistymisestä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Vaikka sähköautojen ja hybridien ominaisuudet poikkeavat perinteisistä polttomoottoriautoista, hän näkee, että ne ovat

autoja siinä missä muutkin. Heiskanen arvelee, että osa uusista sähköautoilijoista voi haluta alussa testailla esimerkiksi autonsa kiihtyvyysnopeutta, mutta oppii nopeasti, että rauhallinen ajotyyli on taloudellisin vaihtoehto.

”Sähköautoilussa on paljon samaa kuin ennakoivassa ajamisessa. Ajaja voi esimerkiksi risteystä lähestyttäessä jo hyvissä ajoin vähentää kaasua. Tätä kutsutaan regeneroinniksi, eli hidastuvuusenergia lataa auton akkua”, Heiskanen kertoo.

Sähköautoilussa on paljon samaa kuin ennakoivassa ajamisessa.

Tapio Heiskanen

Sähköauton ajaja voi siis selkeästi vaikuttaa omalla ajotavallaan auton kantamaan. Heiskanen uskoo, että sähköautoiluun tottuu suhteellisen nopeasti. Samaa mieltä on hiljattain täyssähköauton talouden toiseksi autoksi ostanut Matti Kääriäinen.

”Sähköauton moottorijarrutukseen ja ennakoivan ajon ideaan tottuu nopeasti. Ajaminen itsessään on aika samanlaista kuin polttomoottoriautolla. Erilaista on toki sähköauton nopeampi kiihtyvyys”, Kääriäinen summaa.

Hänkin on huomannut, että vaikka sähköauto kiihtyy nopeasti, turhat kiihdytykset kuluttavat akkua. Kääriäinen uskoo, että sähköautoilijat ajavat pääasiallisesti yleensä rauhallisesti.

Heiskanen muistuttaa, että rauhallisuus liikenteessä kannattaa aina, ajoneuvosta riippumatta.
”Millä vain ajoneuvolla voi liikkua turvallisesti tai turvattomasti.

Sähköautoilu kysyy vielä ennakoimista

Sähköautoilija tarvitsee tien päällä Heiskasen ja Kääriäisen mukaan myös hieman suunnitelmallisuutta – etenkin pidemmillä matkoilla.

”Vielä tällä hetkellä täytyy olla melko tietoinen jäljellä olevasta matkasta, jonka autolla voi ajaa, ja tietää, missä on lähin mahdollinen latauspaikka. Tämä on toivottavasti pikkuhiljaa poistuva ongelma”, Heiskanen arvioi.

Sähköauton kantamaan vaikuttavat ajotavan ohella myös akun koko ja käyttöolosuhteet. Heiskasen mukaan etenkin Suomen talviolosuhteet voivat asettaa sähköautoilijalle haasteita. Auton kantama lyhenee pakkasilla, sillä auton lämmitys syö akkua.

Kääriäinen luottaa pitkillä ajomatkoilla vielä talouden hybridiautoon. Hän pohtii, että tulevaisuudessa täyssähköautollakin voisi kokeilla pidemmän matkan taittamista, kun latauspisteiden määrä kasvaa ja muilta sähköautoilijoilta kuulee lisää positiivisia kokemuksia pitkistä ajomatkoista. Hän on huomannut, että sähköautoilijoita turhauttaa esimerkiksi latausasemien epäselvä hinnoittelu. Latauspisteillä voi olla myös ruuhkaa.

Heiskanen toteaa, että ennakoinnin elementit, kuten matkan ja reitin suunnittelu ja ajan varaaminen matkalle ovat automaattisesti osa sähköautoilua. Yllätyksiinkin kannattaa varautua. Toisaalta lisääntyvä tauotus pitää yllä vireystilaa pidemmillä matkoilla.

”Ajotauoille muodostuu tietty minimipituus, koska toistaiseksi auton pikalatauskin vie vähintään puoli tuntia. Silloin kuskin on pakko pitää kunnon tauko eikä vain hakea nopeasti kahvikupillista”, Heiskanen tuumaa.

Häntä hieman huvittaa sähköautojen kantamaan liittyvissä keskusteluissa usein kuultu väite, ettei sähköautolla voi ajaa esimerkiksi pitkää matkaa eteläisemmästä Suomesta Lappiin.

”Aika harva tavallisellakaan autolla ajaisi Lappiin tauotta yhdeltä istumalta”, hän huomauttaa.

Tiesitkö?

1. Tilastokeskuksen mukaan uusia täyssähköautoja rekisteröitiin kesäkuussa ensimmäistä kertaa enemmän kuin dieselautoja.

2. Hallituksen tavoitteena on,
että vuonna 2030 liikenteessä on
jo 700 000 sähköautoa.

3. EU-komission kesällä julkaiseman ilmastopaketin mukaan kaikkien uusien rekisteröitävien autojen tulee olla päästöttömiä vuodesta 2035 alkaen.