Luovasti luikea

Twitterissä taitetaan peistä liikenteestä. Keskustelu on syvällistä, hyvähenkistä ja tietopuolista.

Kallen (nimi muutettu) mielestä nopeusrajoituksia voi soveltaa luovasti eikä niin sanotussa ylinopeudessa ole moitittavaa, jos on läheskään yhtä hyvä kuljettaja kuin Kalle. Keke (nimi muutettu) komppaa Kallea: viheliäisimpiä ovat hidastelijat, tyypit, jotka kitkuttelevat eteenpäin nopeusrajoitusten mukaisesti tai jopa – alinopeudella! Ritva (nimi muutettu) esittää valistuneena arvionaan, että nopeusrajoitukset ovat kommunismia.

Amma (nimi muutettu) yrittää puuttua keskusteluun: ”Mutta entä turvallisuus? Tai tilannenopeus?” Jonimikael (nimi muutettu) on samaa mieltä ja lähettää Ammalle sinisen sydämen. Amma jatkaa ja kertoo ajaneensa koko kesän nopeusrajoitusten mukaisesti ja jääneensä usein liikenteessä muiden jalkoihin.

Älkää ämmät iniskö, kuittaavat ystävällisesti Kalle ja Keke ja Ritva, mitään ette mistään ymmärrä. Eki (nimi muutettu) saapuu vielä sedällisesti valistamaan Ammaa: ”Autojen nopeusmittarit näyttävät aina väärin. Kun ajat mittarin mukaan sataa, oikeasti ajat yhdeksääkymppiä. Ja olet tien tukkona. Hituri!”

Jos haluaa saada suhinaa someen, kannattaa siis ottaa puheeksi liikenne ja kertoa omista kaaharikokemuksista. Nopeuskeskusteluja leimaa vahva alkuoletus: Liikenteessä edetään nopeasti. Nopea on hyvä, hidas on paha.

Nopeuskeskusteluja leimaa vahva alkuoletus: Liikenteessä edetään nopeasti.

Pysähdytäänpä hetkeksi miettimään nopeuden merkitystä. Mihin meillä oikein on kiire? Jotain nopeuden perusmyönteisestä olemuksesta kertonee vanha sananparsi, jonka mukaan ”nuorena nopea on virkku vanhanakin”.

Rakkaudestamme nopeuteen viestinee sekin, että meillä on paljon samaa tarkoittavia sanoja. Nopea on ainakin joutuisa, vikkelä, sukkela, nopsa, pikainen, kerkeä ja ripeä. Murresanakirjan mukaan nopea-merkityksessä käytetään myös sellaisia sanoja kuin hapea, hastuva, hietas, hitevä, huljakas, joudukas, kietevä, kirppaisa ja luikea.

Vaikka julkisessa keskustelussa kiivaillaan kaikkitietävästi ylinopeuksista ja alinopeuksista, tieliikennelaista sanoja ei löydy. Laissa esitellään sen sijaan ”Vähimmäisnopeus”-niminen liikennemerkki: ”Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon nopeuden kilometreinä tunnissa, jota ei saa alittaa, ellei liikennetilanne sitä edellytä.” Ylinopeuden asemesta laissa puhutaan useissa kohdissa ”suurimmasta sallitusta nopeudesta”.

Ylinopeus on vakiintunut yleiskieleen, alinopeus sen sijaan ei. Yleiskielen sanakirjassa ylinopeus määritellään suurimman sallitun nopeuden ylittäväksi nopeudeksi. Alinopeutta sanakirjassa ei ole.
Eikä alinopeutta ilmeisesti ole lainsäädännön kannaltakaan olemassa.

”Vähimmäisnopeusmerkki on välillä vähän harhaanjohtavasti yhdistetty alinopeudella ajamiseen ja siitä sakottamiseen”, kertoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen liiton verkkosivuilla.

”Edelleenkin siis muun muassa liikennetilanteen tai sää- ja keliolosuhteiden edellyttäessä saa ajaa määriteltyä vähimmäisnopeutta hitaammin.”

Lukekaa tämä ihan hitaasti, Kalle ja Keke ja Ritva ja Eki! Tykätkää ja jakakaa!

Liikennevilkun kolumnin kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija. Twitter: @dosentti

Vesa Heikkinen, suomen kielen dosentti ja tietokirjailija