Ystävyyden voima tukee nuoren turvallisia valintoja myös liikenteessä

Nuorten porukat mopoineen ja autoineen huoltoaseman pihoilla, kaduilla ja torin laidoilla on totuttu näkemään kielteisessä valossa. Ystävät ja kaverit kuitenkin ovat nuorelle myös merkittävä hyvinvoinnin lähde. Vaikka tutkitusti kaverit voivat lisätä nuoren kuljettajan riskiä liikenteessä, kannattaa nuorten ystävyyksiä ja niiden synnyttämää huolenpitoa tarkastella myös voimavarana ja riskejä ennaltaehkäisevänä mahdollisuutena.

Valoisa kesäilta ja ystäviä täynnä oleva auto. Naurua, keskustelua, musiikkia, matkalla olosta nauttimista ja perillä odottavien ilojen ajattelun tuomaa kuplivaa jännitystä. Keskellä talven pakkasia saat ehkä mielikuvasta kiinni. Tunnistatko tunnelman? Löydätkö omista muistoistasi tarttumapintaa?

Liikennekasvattajana tähän ystävyyttä ja iloa kuvastavaan mielikuvaan yhdistyy kuitenkin pian myös taustalla vaikuttava ajatus vaarasta. Tiedämme hyvin, että nuorten vakavista onnettomuuksista valtaosa tapahtuu vapaa-ajalla, kesäöinä ja kyydissä on usein nuoria matkustajia.

Liikenne on nuorille sosiaalisen vuorovaikutuksen areena

Nuoruuteen kuuluu itsenäistyminen, oman identiteetin rakentaminen ja vanhemmista irtautuminen. Samaistuminen kavereihin tukee muotoutumassa olevaa identiteettiä, ja usein juuri tässä kehitysvaiheessa nuoren ystävyyssuhteista tulee entistä pysyvämpiä ja syvempiä. Kavereiden arvostus tulee nuorelle entistä tärkeämmäksi.

Vertaisryhmässä nuoren käyttäytyminen, valinnat ja mielipiteet ovat jatkuvasti arvioinnin kohteena. Ikätoverien ihailut ja hyväksyntä vahvistavat nuoren itsetuntoa, mutta samalla pienikin huomautus ikätoverilta voi saada aikaan valtavan tunteiden myrskyn. Nuori peilaa itseään suhteessa muihin nuoriin: mitä minä olen verrattuna muihin, mitä muut minusta ajattelevat.

Ryhmän ulkopuolelle jäämisen pelko on voimakasta ja vaikuttaa omaan toimintaan. Näin on myös liikenteessä, niin hyvässä kuin pahassa.

Muilta saatu myönteinen palaute on tärkeää. Kielteinen palaute ja torjutuksi joutuminen voivat pahimmillaan vaikuttaa haitallisesti nuoren tapaan ajatella itsestään ja murentaa nuoren kehittyvää itsetuntoa. Ryhmän ulkopuolelle jäämisen pelko on voimakasta ja vaikuttaa omaan toimintaan. Näin on myös liikenteessä, niin hyvässä kuin pahassa.

Nuorelle liikenteessä olo ei siis ole vain liikkumista paikasta toiseen, vaan jo itsessään sosiaalisen vuorovaikutuksen areena. Kavereiden kanssa ajeleminen on tapa viettää vapaa-aikaa, ja kokoontumiset mopoilla tai autoilla tärkeitä sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia.

Liikenneturvan nuorille tekemässä kyselyssä* useampi kuin joka viides vastaaja ilmoitti, että omaan kulkutavan valintaan vaikuttaa se, että mopoilu, moottoripyöräily tai autoilu on yksi nuoren harrastuksista. Yhtä suuri osuus nuorista ilmoitti myös, että kavereiden valinnat vaikuttavat siihen, minkä kulkumuodon valitsee.

Kavereilla on tutkitusti paljon vaikutuksia nuoren liikennekäyttäytymiseen

”Yleensä kavereiden kanssa erityisesti mopoillessa otetaan paljon riskejä ja yritetään näyttää mitä osataan.”

Ote Liikenneturvan nuorisokyselyn avovastauksista

Laajasti jaetun näkemyksen mukaan nuoren riskiä liikenteessä lisäävät sekä kokemattomuus kuljettajana että kehittymättömyys. Riskialttein yhdistelmä liikenteessä on nuori kuljettaja ja nuoret matkustajat. Mistä sitten johtuu, että nuoren riskit liikenteessä kasvavat nimenomaan kavereiden kanssa?

Kyydissä olevat kaverit vaikuttavat nuoreen kuljettajaan monella tavalla. Blogin alussa maalailtu kuva nuorista tien päällä kertoo osaltaan, että tilanteeseen liittyy usein paljon häiriötekijöitä, jotka voivat lisätä kuljettajan tarkkaamattomuutta. Kyydissä olevat kaverit voivat myös vaikuttaa kuljettajan harkintakykyyn. Liikenneturvan kyselyssä useampi kuin joka kymmenes nuori kertoi, että ystävät ovat yllyttäneet ottamaan riskejä liikenteessä. Silti valtaosa kyselyyn vastanneista nuorista (73 %) kertoi haluavansa toimia mahdollisimman turvallisesti liikenteessä ystäviensä seurassa ollessaan.

Kaveripiiri vaikuttaa nuoren valintoihin laajemminkin kuin vain suoraan ajotilanteessa. Sosiaalinen normi eli käsitys siitä, mikä omassa vertaisryhmässä on sallittua ja hyväksyttyä, vaikuttaa voimakkaasti nuoren valintoihin ja käyttäytymiseen liikenteessä. Kyselyaineistomme mukaan esimerkiksi käsitys siitä, miten ystävät suhtautuvat riskinottoon liikenteessä, vaikuttaa myös nuoren käyttäytymiseen.

Lähes joka viides nuori (17 %) oli kyselyn mukaan sitä mieltä, että ottamalla riskejä liikenteessä voi saada arvostusta omassa kaveripiirissä. Ne nuoret, joiden kaveripiirissä arvostettiin riskinottoa, ilmoittivat myös ottavansa liikenteessä enemmän riskejä, kun liikenteessä oltiin porukalla. Myös turvavarusteita käytettiin harvemmin ja elämyshakuisuuteen liikenteessä suhtauduttiin myönteisemmin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muissa tutkimuksissa.

Valjastetaan ystävyys voimavaraksi myös liikennekasvatustyössä

”Haluan ajaa turvallisesti, koska olisi kamalaa, jos oman hölmöilyn takia muut kärsisivät!”

Ote Liikenneturvan nuorisokyselyn avovastauksista

Liikenne ei ole muusta elämästä irrallinen saareke vaan merkittävä osa nuorten arkea. Sosiaaliset suhteet ovat nuorelle useimmiten myönteinen voimavara ja hyvinvoinnin lähde. Usein ajatellaan nuoren käytöksen johtuvan siitä, että häneltä puuttuu jotain, mitä aikuisella on.

Nuoren käyttäytymisen ymmärtämiseksi on toki tärkeä ymmärtää kehittyvien aivojen haasteita ja ikävaiheeseen kuuluvaa tiedon uudelleenjärjestelyä. Välillä on kuitenkin hyvä yrittää kääntää ajattelua katsomaan nuorta kokonaisena, tärkeää kehitysvaihetta elävänä yksilönä. Nuoren käytös heijastaa meneillään olevia vaiheita, jotka ovat välttämättömiä ihmisenä kehittymiselle.

Voisiko siis ystävyyden myönteistä voimaa, toisista huolehtimista ja yhteisten kokemusten merkityksellisyyttä valjastaa avuksi liikennekasvatustyössä sen sijaan, että huomio kiinnittyisi ensisijaisesti porukassa liikkumisen potentiaalisiin riskeihin, kavereiden tuomaan tarkkaamattomuuteen tai haitallisiin vertaisryhmän normeihin?

Ystävyys positiivisena voimavarana, siihen liittyvät myönteiset tunteet sekä yhteisyyden ja joukkoon kuulumisen kokemus arjessa on jäänyt lasten ja nuorten hyvinvointia koskevassa keskustelussa hyvin pieneen rooliin.

Nuorten keskinäisten suhteiden potentiaalia on myös liikennekasvatuksessa hyödynnetty melko vähän huomion kiinnittyessä usein yksilön kykyyn tehdä turvallisia päätöksiä ja tunnistaa riskejä. Ikätovereiden suuri merkitys nuorten elämässä tarjoaa kuitenkin paljon mahdollisuuksia turvallisten valintojen tukemiseen.

Käännetään huomio vertaisryhmien myönteisiin puoliin

Mitä ystävyyden potentiaalin huomioiminen liikennekasvatuksessa voisi sitten käytännössä tarkoittaa? Nuoret tarvitsevat tukea siinä, että he pystyvät ymmärtämään, tunnistamaan ja tarpeen tullen myös purkamaan vertaisryhmään syntyneitä haitallisia normeja.

Meidän kasvattajien tehtävä on auttaa nuorta tunnistamaan ryhmän normien merkitystä omaan käyttäytymiseen. Yhdessä kannattaa miettiä sitä, miten ryhmäpaineen alla voi pitää oman päänsä ja ilmaista oman mielipiteensä jämäkästi. Pelko ryhmän ulkopuolelle jäämisestä on todellinen. Sen voittamiseksi nuori tarvitsee ymmärrystä siitä, mistä ryhmän vuorovaikutuksen säännöt syntyvät.

Tässä kohtaa tarvitaan siis ennen kaikkea pientä näkökulman muuttamisen taitoa ja sitä, että aikuinen näkee nuoren ystävyyssuhteet arvokkaana. Kavereista välittäminen on hyvä alusta myös nuoren omaan argumentointiin kaveripiirin haastavissa tilanteissa. Nuoren kanssa on hyvä miettiä, miten nimenomaan välittämistä korostaen voisi sanoittaa ystäville ääneen, jos kaverin riskikäyttäytyminen huolestuttaa. ”Välitän susta ja olen sen takia huolissani siitä, että käytät puhelinta niin paljon liikenteessä ollessasi.”

Ei toisteta nuorille perinteistä sanontaa, jonka mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, vaan opetellaan sanoittamaan ajatus toisin.

Siispä: mitä jos käännettäisiin tietoisesti huomio nuorten vertaisryhmien myönteisiin puoliin ja valjastetaan ne voimavaraksi myös turvallisen liikkumisen edistämisessä?  Ei toisteta nuorille perinteistä sanontaa, jonka mukaan joukossa tyhmyys tiivistyy, vaan opetellaan sanoittamaan ajatus toisin: ”Teillä on upea porukka ja on hienoa, että välitätte toisistanne. Kukaan teistä ei varmasti halua, että kavereille tapahtuu onnettomuuksia. Miten voisitte porukassa tukea turvallista liikkumista?”

*Liikenneturva selvitti nuorten ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä kyselyllä syksyllä 2019. Kysely toteutettiin ympäri Suomea yläkouluissa, lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3291 nuorta. Nuorten sitaatit ovat avovastauksia Liikenneturvan kyselystä.

Lähteet:

  • Bourdillon, Michael (2014) Neglected dimensions of child wellbeing. Children’s Geographies 12 (4), 497–503.
  • Liikenneturva 2020. Nuorten kokemuksia turvallisesta liikkumisesta ja liikennekasvatuksesta. Liikenneturvan nuorisokyselyn tuloksia.
  • Scott-Parker et al. 2015. B. Watson, M.J. King, M.K. Hyde “I would have lost the respect of my friends and family if they knew I had bent the road rules”: Parents, peers, and the perilous behaviour of young drivers. Transportation Research Part F: Traffic Psychology and Behaviour, 28 (2015), pp. 1-13.
  • Scott-Parker et al., 2016. B. Scott-Parker, N. Goode, P.M. Salmon, T. Senserrick. Knowing me knowing you: Key players and their interactions within the young driver road safety system. Safety Science, 88 (2016), pp. 88-96.
  • Williams A. F. (2006). Young driver risk factors: successful and unsuccessful approaches for dealing with them and an agenda for the future. Injury Prevention 2006;12:i4-i8.