Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläisen tavoitteena on, että jokainen voi arjessaan liikkua ilman pelkoa. Lainsäätäjä pitää turvallisuutta liikennepolitiikan lähtökohtana ja kiristäisi rattijuopumustuomioita.
Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) aloitti Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa. Pääsimme tapaamaan Kymäläistä ja kysymään, mitä liikenteen turvallisuudelle tulisi Suomessa tehdä.
Liikenneasiat eivät ole Kymäläiselle vieraita. Vuodesta 2011 asti liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä ollut Kymäläinen toimii nykyään valiokunnan puheenjohtajana. Myös ennen Arkadianmäkeä turvallisen liikkumisen teemat kuuluivat varhaiskasvattajan työkalupakkiin. Liikennekasvatus tutustutti hänet myös Liikenneturvaan.
”Liikenneturvallisuuden opettaminen on oleellinen osa kasvatusalan työtä. Kun liikenne on keskeinen osa ihan jokaisen arkea, turvallisuuden merkitys liikenteessä vain korostuu”, Kymäläinen painottaa.
”Olemme käytännössä kaikki liikenteen kanssa jollain lailla tekemisissä päivittäin kulkumuodosta riippumatta, oli kyse sitten esimerkiksi työ- tai koulumatkasta, kauppareissusta tai vapaa-ajan matkustuksesta. On meidän kaikkien etu, jos voimme suorittaa nämä matkat turvallisesti ilman
pelkoa onnettomuuksista”, hän summaa.
Kunnat avainasemassa
Ruokolahden kunnanvaltuuston puheenjohtajana ollessaan Kymäläinen on huolehtinut, että kunnassa on voimassa oleva liikenneturvallisuusstrategia. Hän pitää tärkeänä, että kunnallisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota liikenneturvallisuuskysymyksiin eri asioiden yhteydessä. Hän nostaa esimerkiksi koulukyytejä ja koulujen parkkialueita koskevat päätökset.
”Kokemukseni mukaan kunnilla on merkittävä rooli liikenneturvallisuustyössä etenkin paikallistasolla, vaikka suurista linjoista ja suuremmista hankkeista päätetäänkin valtion tasolla. Usein pienilläkin asioilla voi kuitenkin saada aikaan parannuksia esimerkiksi jonkin yksittäisen tieosuuden turvallisuuteen”, Kymäläinen muistuttaa.
Kymäläisellä on antaa esimerkki pienestä kunnallisesta ja liikenneturvallisuutta parantaneesta hankkeesta kotikunnastaan Ruokolahdelta. Keskustan läpi kulkevalle tielle rakennettiin hidaste koululle johtavan risteyksen kohdalle. Hidaste saa koulun ohi ajavat autot hiljentämään ja rauhoittaa koulun ympäristöä.
Lainsäädännöstä arjen ratkaisuihin
Kymäläinen kokee, että suomalaiset ovat pääsääntöisesti vastuullisia tienkäyttäjiä, jotka yleisesti
ottaen noudattavat liikennesääntöjä tunnollisesti. Arvostus liikenneturvallisuutta kohtaan näkyy myös
valtionhallinnossa.
”Liikenneturvallisuus on yksi Marinin hallituksen ohjelman liikennepoliittisista painopisteistä. Se, että liikenneturvallisuuden edistäminen on tällä vaalikaudella liikennepolitiikan lähtökohtana, oli selviö hallitusneuvottelujen alusta asti. Asiasta vallitsi vahva konsensus neuvottelukumppanien kesken”, Kymäläinen paljastaa.
Lakien lisäksi meidän tulee edistää turvallisuutta myös muilla keinoin.
Liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja Suna Kymäläinen
Hän allekirjoittaa liikenteen nollavision tavoitteen. Suomen tulee tehdä työtä sen eteen, ettei maassamme sattuisi yhtään liikennekuolemaa vuodessa.
”Lakien lisäksi meidän tulee kuitenkin pyrkiä edistämään liikenneturvallisuutta myös muilla keinoin, sillä liikenteen kokonaisturvallisuus riippuu meistä kaikista, jokaisesta tielläliikkujasta.”
Turvallisuustyön jatkumo
Parasta aikaa valmistellaan Suomen ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Suunnitelma ohjaa maatamme pitkäjänteisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen yli hallituskausien. Turvallisuus on Kymäläisen mielestä oleellinen osa myös tätä suunnitelmaa.
”Pidän tärkeänä, että 12-vuotinen suunnitelma ottaa myös turvallisuusnäkökulmat huomioon, jotta liikenneturvallisuus voi parantua tulevaisuudessa vieläkin tehokkaammin. Uskon, että valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma edistää myös liikenneturvallisuutta pidemmällä aikavälillä, sillä suunnitelmaan sisältyviä hankkeita arvioidaan myös turvallisuusnäkökulmasta.”
Turvallisuus ei silti ole kirjattu liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteisiin. Parlamentaarinen ohjausryhmä, jonka varapuheenjohtajana Kymäläinen toimii, on linjannut suunnitelman päätavoitteiksi saavutettavuuden, kestävyyden sekä tehokkuuden. Vaikka turvallisuus ei ole kolmikossa nimellä mukana, Kymäläinen rauhoittelee, ettei liikenneturvallisuus ole unohtunut suunnitelman valmistelusta. Tähän velvoittaa jo laki, joka ohjaa liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua.
”Parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella uutta liikenneturvallisuusstrategiaa, jossa käsitellään
liikenneturvallisuutta kokonaisuutena laajemmin.”
Rattijuopot kuriin
Kun Kymäläiseltä kysyy häntä eniten huolettavasta liikenneturvallisuusongelmasta, nousevat päihteet listan kärkeen. Päihteiden ja huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamiseen olisi puututtava kovin ottein.
”Rattijuoppouksien aiheuttamat tapaturmat ja kuolemat tulisi saada kitketyksi yhteiskunnastamme. Kannatan pakollisia alkolukkoja ajoneuvoihin sekä rattijuopumustuomioiden tuntuvaa kiristämistä.”
Vaikka Kymäläinen katsoo liikenneturvallisuutta niin kuntatasolta kuin lainsäätäjän silmin, onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä Kymäläinen korostaa jokaisen tiellä liikkujan valintoja.
”Suomalainen liikennekulttuuri on oman kokemukseni mukaan maltillista, joskin parannettavaa löytyy
totta kai aina. Tyypillisimpiä syitä liikenneonnettomuuksille ovat edelleen päihteiden käyttö, ylinopeus
sekä arviointi- ja havainnointivirheet. Näihin kaikkiin voimme jokainen itse vaikuttaa omalla toiminnallamme.
Kuka?
Suna Kymäläinen (s. 1976) on kolmannen kauden kansanedustaja (sd.) ja neljän lapsen äiti. Kotoisin Ruokolahdelta. Toimii eduskunnassa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana ja suuren valiokunnan jäsenenä. Työskenteli ennen eduskuntatyötä varhaiskasvatuksen parissa. Työmatkat Ruokolahdelta Helsinkiin taittuvat useimmiten omalla autolla hieman heikompien julkisten yhteyksien takia.
