Uusi tieliikennelaki tulee – miten toimin turvallisesti?

Kesäkuussa voimaan tuleva uusi tieliikennelaki muuttaa tiemerkintöjä ja nopeusrajoituksia, tuo katukuvaan uusia liikennemerkkejä sekä antaa vapauksia parkkeeraukseen ja kaistanvalintaan. Selvitimme Liikenneturvan asiantuntijoiden kanssa, miten uudet lait näkyvät tien päällä.

Ennakointivelvollisuus ottaa muut huomioon

Tieliikennelain uusi periaate on tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus. Ennakointivelvollisuuden mukaan tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sovitettava oma toimintansa sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Mitä uusi ennakointiperiaate tarkoittaa käytännössä, Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen?

Ennakointivelvoite vie turvallisen liikkumisen askeleen pidemmälle: tienkäyttäjän tulee itsensä lisäksi ottaa huomioon myös muut liikkujat. Ennakointi on vallitsevien olosuhteiden ja tilanteen huomioon ottamista, riskien tunnistamista ja niiden välttämistä omaa toimintaa muuttamalla.

Ennakoivan tienkäyttäjän on tarkasteltava laajasti niitä tekijöitä, joilla hän voi estää onnettomuuksia. Vaaraa ja vahinkoa vältetään valmistautumalla myös toisen tekemään virheeseen. Esimerkiksi koulun lähellä pitää varautua lasten yllättäväänkin liikkumiseen. Jos taas tienkäyttäjällä on esimerkiksi paikallistuntemusta tai ajoneuvonsa ominaisuuksiin liittyvää erityistietämystä, otetaan nämäkin seikat huomioon ennakointivelvollisuuden arvioinnissa.

Ennakointivelvollisuus ei sulje pois niin sanottua luottamusperiaatetta, jota ei kuitenkaan ole kirjattu lakiin. Edelleen liikennesääntöjä on noudatettava ja on oikeus luottaa, että muutkin näin tekevät. Ennakointiperiaatteen mukaan tienkäyttäjän on kuitenkin osattava lukea liikennettä niin, että tunnistaa sellaiset merkit, jolloin toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan sääntöjä tai ei kykene siihen. Tulevaisuuden oikeuskäytäntö osoittaa, millaisen merkityksen laissa oleva ennakointivelvollisuus tulee saamaan.

Vasemmalle puolelle parkkiin

Lakimuutos tulee voimaan kesäkuussa, jolloin on sallittua pysäköidä taajamissa myös vastaantulevien kaistan reunaan.

Pysäköinti tien vasempaan reunaan on jo sallittua monissa Keski-Euroopan maissa sekä Norjassa ja Virossa. Sen on todettu vähentävän autoilua kaupunkien keskustoissa sekä U-käännöksiä, koska pysäköintipaikka löytyy helpommin.

Miten pysäköidä vasemmalle puolelle turvallisesti, Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Niemi?

Vasemmalle puolelle pysäyttäminen ja pysäköinti on sallittua ainoastaan taajamissa, eikä se saa vaarantaa tai haitata liikennettä.

Pysäköintipaikkaa valittaessa tulee varmistaa liikennemerkeistä pysäköinnin laillisuus sekä se, ettei omalla pysäköinnillään estä edessä olevaa ajoneuvoa lähtemästä liikkeelle. On hyvä muistaa, että pysäköinnin aikana laskeutunut pimeä, syntynyt ruuhka tai vaikkapa eteen pysäköity suurikokoinen kulkuneuvo voi tehdä parkista lähdön myöhemmin haastavaksi. Jos siis käyttää puoli minuuttia enemmän aikaa pysäköintipaikan etsimiseen, voi säästää viisi minuuttia pois lähtiessä.

Kun auto on saatu parkkiin, sekä kuskin että matkustajien tulee olla tarkkana, ettei autosta poistuta varomattomasti liikenteen sekaan. Lapsia kannattaakin varoittaa liikenteestä – eikä muistutus tee pahaa aikuisellekaan.

Vasemmasta reunasta liikkeelle lähteminen edellyttää kuljettajalta erityistä varovaisuutta, sillä tämän tulee väistää takaa tulevan liikenteen lisäksi myös vastaantulevaa liikennettä. Kun kuljettaja istuu pysäköidyssä autossa aivan vasemmassa reunassa, on havainnointi eteenpäin haastavaa. Eteen pysäköity ajoneuvo voi peittää näkyvyyden kokonaan, jolloin kuljettajan on pakko kääntää keulaa sokkona vastaantulevan liikenteen ajokaistalle, jonka oikeassa reunassa ajavat pyöräilijät ja mopoilijat. Keulan kääntäminen vaikeuttaa samalla takaa tulevan liikenteen havainnointia peilien kautta.

Suosittelisinkin käyttämään pysäköintimahdollisuutta harkiten, etenkin jos pysäköidään paketti-, kuorma- tai linja-autoja, joissa ei ole näkyvyyttä taakse.

Valinnanvapautta kaistanvalintaan

Uusi tieliikennelaki tuo muutoksia myös kääntymissääntöön. Jos ajoradalla, jonne ajoneuvo on kääntymässä, on samaan ajosuuntaan useampia ajokaistoja, saa lakimuutoksen mukaan poistua risteyksestä omaan käyttötarkoitukseen sopivimmalle kaistalle muu liikenne huomioon ottaen.

Mitä autoilijan tulee turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta ottaa huomioon, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski?

Säännöksen mukaista kääntymistä näkee nykyisinkin ja esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmillä se on joskus välttämätöntä. Lakimuutoksessa on vaaransa, mutta parhaimmillaan se voi parantaa liikenteen joustavuutta ja sujuvuutta.

Autoilijan tulee kiinnittää huomiota entistä tarkemmin muihin tienkäyttäjiin, vastaantulevan ja viereisen kaistan liikenteeseen, jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin. En suosittele tämän tyyppistä kääntymistä vilkkaassa liikenteessä. Vastakkaisista suunnista samaan suuntaan kääntyvät eivät voi tietää, mille kaistalle vastapuoli on kääntymässä. Siksi etenkin vuorovaikutus, suuntamerkin käyttö ja riittävän alhainen tilannenopeus ovat tärkeitä muistaa. Vaikka uudistuva laki antaa vapauksia kaistan valintaan risteyksestä poistuttaessa, tulee noudattaa ryhmityssäännöksiä risteykseen saavuttaessa.

Perävaunulla ja matkailuautolla satasta

Ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus poistuu kesäkuun alusta paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuautoilta, ja jatkossa näillä autoilla noudatetaan henkilöautojen tapaan tie- tai aluekohtaisia nopeusrajoituksia. Muutoksella on pyritty yhtenäisiin nopeusrajoituksiin monien muiden Euroopan maiden kanssa.

Lakiuudistus vaikuttaa myös perävaunun vetämiseen. Enintään 750-kiloista perävaunua vetävän auton suurin sallittu nopeus kasvaa sataan kilometriin tunnissa.

Miten kasvavat nopeusrajoitukset vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen?

Ajoneuvojen sama nopeus liikennevirrassa lisää liikenneturvallisuutta, sillä ohitustarve vähenee. Toki tapojen muuttaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla – edessä ajava peräkärry ja asuntovaunu voivat edelleen provosoida muita ohitukseen, vaikka ajettaisiinkin enimmäisnopeuksilla. Lisäksi kevytperävaunun kanssa ohittaminen maanteillä todennäköisesti lisääntyy, mikä tuskin vähentää riskejä.

Nopeusrajoituksen poistuminen ei tarkoita sitä, että suurinta sallittua nopeutta täytyisi ajaa kaikissa tilanteissa. Tilannenopeudessa tulee aina ottaa huomioon muun muassa ajoneuvon ja renkaiden kunto, sää- ja keliolosuhteet, ajokokemus ja muu liikenne. Monen asuntoauton kulutus kasvaa ja ajomukavuus kärsii, kun nopeus kasvaa yli sataan kilometriin tunnissa.

Perävaunun kanssa liikuttaessa tulee myös käyttää tilannekohtaista harkintaa. Etenkin 70–90-luvulla valmistetuissa vaunuissa niiden akseliston rakenteellinen nopeus voi olla 80 kilometriä tunnissa, eikä tätä tulisi ylittää. Turvallinen vetonopeus riippuu perävaunun kunnosta, kuormauksesta, kiinnityksestä ja painopisteestä.

Valot päälle pimeällä

Uudessa tieliikennelaissa on myös muutamia pienempiä, mutta tien päällä silti konkreettisesti näkyviä muutoksia. Yksi näistä on kaivattu täsmennys valojen käyttöön. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa on ajon aikana käytettävä ajovaloja ja takavaloja pimeällä, hämärässä tai muutoin huonon näkyvyyden vallitessa. Pelkät huomiovalot eivät tällöin riitä. Myös tielle pysäköidyssä ajoneuvossa tai perävaunussa on oltava valot pimeällä.

Uusi laki sallii hätävilkkujen käytön myös liikkuvassa ajoneuvossa, jos on tarpeellista varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta. Hätävilkuilla voi kertoa takana tuleville esimerkiksi liikenteen yllättävästä pysähtymisestä. Yksi näkyvä muutos on myös se, että ajosuuntien välisen sulkuviivan väri vaihtuu keltaisesta valkoiseksi.

Eduskunta hyväksyi lain moottoriajoneuvoliikenteestä vuonna 1926. Sen korvasi vuonna 1957 voimaan tullut tieliikennelaki.

Nykyinen tieliikennelaki ja sitä täydentävä tieliikenneasetus tulivat voimaan vuonna 1982.

Vuonna 2013 liikenne- ja viestintäministeriö aloitti lain kokonaisuudistuksen valmistelun. Uusi tieliikennelaki annettiin viitisen vuotta myöhemmin ja tulee voimaan 1.6.2020.