Rengaspaineista ja mittareista

Rengaspaineilla on suuri vaikutus autoilun turvallisuuteen. Erilaiset mittarit voivat kuitenkin antaa hyvin erilaisia lukemia, mikä voi varsinkin yhdistettynä inhimillisiin virheisiin kasvattaa riskejä tien päällä. Jokaisen autoilijan kannattaakin tehdä rengaspaineiden tarkistuksesta kuukausittainen tapa, kannustaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen blogitekstissään.

Huolestunut nuori tienkäyttäjä otti minuun yhteyttä ja kertoi havainneensa renkaanvaihdon yhteydessä suuria heittoja eri rengaspainemittareiden välillä. Netti on kuulemma pullollaan erilaisia testejä, joiden tulokset ovat kovin vaihtelevia.

Työhistoriani kautta tiedän, että merkkiliikkeissä huollon rengaspainemittarit tarkastetaan kalibroidun vertailumittarin kanssa vuosittain, mutta harmillisen usein kotirenkaanvaihtajan rengaspaineista vastaa autotallin lattialla vuosia pyörinyt kompressorin mukana tullut halpismittari. Tai sitten huoltoaseman mittari, jota on voitu kohdella eri käyttäjien toimesta monin eri tavoin jo silloin kun PMMP:n ”Kovemmat kädet” oli vielä listaykkösenä.

Koska minulle on vuosien saatossa kertynyt useampi erilainen mittari, autossani on rengaspaineanturit ja minulla on liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöni vuoksi käytössäni myös kalibroitu ja varmasti oikein näyttävä rengaspainemittari, päätin tehdä hieman vertailua eri mittareiden näyttämien kesken. Lisää mielenkiintoa testaukseen toi se, että autooni vaihdettiin kesärenkaat yleiskorjaamon huollon yhteydessä vain viikko sitten.

Testiauton oikean eturenkaan paineeksi oli asetettu renkaanvaihdon yhteydessä tasan 2,2 bar. Ohessa lukemia eri mittareilla 2,2 bar todellisesta paineesta. (artikkeli jatkuu kuvien jälkeen)

10 vuotta vanha marketmittarini totesi painetta olevan 2,65 bar. Melkoisesti yläkanttiin.
13 vuotta vanha laatumittari antoi lukeman 2,25 bar.
Digitaalinen mittarini näytti lukemaa 2,35 bar.
Auton oma rengaspaineanturi antoi oikean eturenkaan mittaustulokseksi 2,35 bar. Huomaa renkaiden keskinäinen heitto – vain viikko renkaanvaihdon jälkeen.

Inhimillinen tekijä

Huolestuttavinta mittaustuloksessa on se yksinkertainen tosiasia, että inhimillisellä tekijällä, eli yksinkertaisesti laittamalla autoon väärät rengaspaineet, saadaan helposti aikaiseksi mittareiden mittausvirheitäkin suuremmat heitot ja tehtyä hyvästäkin renkaasta hetkessä riskirengas.

Kuten todettua, hain oman autoni viikko sitten yleiskorjaamolta huollosta. Samalla alle vaihdettiin myös kesärenkaat.

Kesärenkaiden oikea paine (2,5 bar) löytyy kyseisessä autossa polttoaineen täyttöluukun sisäkannesta. Joissain autoissa tarra voi löytyä myös oviaukosta, tai ainakin käyttöohjekirjasta.

Kyseisen auton oikea rengaspaine on edessä ja takana 2,5 bar, tai suuremmalla kuormalla 2,7 bar eteen ja 3,1 bar taakse. Tarkistathan aina oman autosi oikeat rengaspaineet.

Oikeat rengaspaineet löytyvät usein polttoaineen täyttöluukun sisäkannesta. Joissain autoissa tarra voi löytyä myös oviaukosta, viimeistään tiedot saa käyttöohjekirjasta. Tässä esimerkki tarrasta kirjoittajan autossa – tarkistathan aina oman autosi oikeat rengaspaineet.

Huollossa rengaspaine on kuitenkin asetettu kaikkiin ohjearvoihin vajaaksi, eli asetusarvo on ollut 2,2 bar. Se on yli 10 prosenttia suositusarvoa vähemmän ja vaikuttaa olennaisesti auton turvallisuuteen ja taloudellisuuteen.

Kuten ylemmästä testikuvasta näkyy, variaatio renkaiden välillä on varsin suuri, eli rengaspaineet on joko tarkastettu huonosti tai ei lainkaan – mittarin virheeseen ei oikein voi vedota. Tällainen tarkastustulos antaa aiheen epäillä miten auton muut huoltokohteet on tarkastettu, jos näin yksinkertainenkaan asia ei ole onnistunut? Kritiikki ei ole yleiskorjaamolle yleisesti tarkoitettu, vaan minulle on todennäköisesti sattunut tässä kohtaa vain yksittäisen korjaamon yksittäinen rengaspaineiden tarkastaja, joka ei ole tehnyt hommaa kunnolla.

”Meillä liikkuu tien päällä varmasti autoja, joissa sekä mittari että käyttäjät ovat yhtä sekaisin.”

Rengaspaineiden erot taulukkona

Keskimäärin mittarit suoriutuivat iäkästä kompressorin mukana tullutta marketmittariani lukuun ottamatta testistä kohtalaisesti, mutta inhimillinen virhe asentaessa antoi myös heikon arvosanan.

Marketmittariani käyttämällä asetusarvossa 2,5 bar todellinen rengaspaine olisi todennäköisesti noin 2 bar – tai jos yleiskorjaamoni asentaja olisi täyttänyt renkaan tavoitearvoonsa 2,2 bar huonoimmalla mittarillani, olisi todellinen paine ollut noin enää noin 1,65 bar. Melko huolestuttava ajatus, sillä meillä liikkuu tien päällä varmasti autoja, joissa sekä mittari että käyttäjät ovat yhtä sekaisin.

Tämä testi ei ole tae huoltoasemalla yhteiskäytössä olevan tai autotallissasi olevan mittarin virheistä, vaan varsin vaillinainen otos käytössäni olleista mittareista ja niiden heitoista. Ohessa mittaustuloksia taulukkona:

Miten sitten oikein mittaan?

Tärkeintä on ensinnäkin tietää autollesi tarkoitettu oikea rengaspaine ja täyttää renkaat sen mukaan. Varmuuden vuoksi rengaspaineet kannattaa mitata vaikkapa kahdella eri mittarilla tai käyttää vertailuarvona auton omien rengaspaineantureiden tietoa – jos autossa sellainen on. Auton rengaspaineantureissakin näytti olevan tässä testissä pieni heitto, mutta niiden tärkein turvallisuusfunktio onkin lähinnä varoittaa kuljettajaa, jos paineessa tapahtuu äkillisiä muutoksia.

Merkkiliikkeissä kaikki rengaspainemittarit kalibroidaan vuosittain ja ne hylätään jo varsin pienistäkin heitoista. Jos käytät autoasi merkkiliikkeessä, voi olla hyvä tapa tarkastaa tämän jälkeen rengaspaineet omalla mittarillasi. Näin saat tietää oman mittarisi heiton tai varmuuden siitä, heittääkö sen antama arvo lainkaan. Suppean testini perusteella rengaspainemittarissakin kannattaa satsata laatuun. Hyvin pidetty laatumittari kestää kotikäytössä vuosia.

Mitä tarkoitetaan rengasriskeillä?

Noin joka kuudennessa tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa on mukana jokin rengasriski. Tällaiseksi katsotaan myös tilanne, jossa rengaspaineiden ero on yli 10 prosenttia valmistajan suosittelemaan paineeseen. Tällainen ero vaikuttaa auton ajodynamiikkaan ääritilanteissa, mutta kilometrien kertyessä myös renkaiden vääränlaiseen kulumiseen sekä vierintävastuksen kasvun kautta kulutuksen kasvuun. Mittareiden ja asentajan virheet nousivat paine-eroina jopa 15-20 prosentin tasolle, joten tällaisia virheitä ei voi ohittaa täysin olankohautuksella.

Vaikka rengastyöt mielletään autoalalla helposti tylsäksi ja yksitoikkoiseksi harjoittelijoille sopivaksi puuhasteluksi, on hyvä muistaa, että renkaat ovat ainoa kosketuspintamme tiehen. Uusimpienkaan autojen tekniset turvalaitteet eivät toimi suunnitellusti, jos rengas ei ole kontaktissa tiehen.

Rengaspaineiden tarkastus ei ole vaikeaa, ja jokaisen kannattaakin tehdä siitä kuukausittainen tapa. Rengaspaineita voi seurata suuntaa antavasti myös auton ajotietokoneesta, jos autossa on rengaspaineanturit. Rengaspaineanturit eivät kuitenkaan täysin korvaa mittarilla tehtyä säännöllistä tarkastusta.