Asenne ratkaisee nollavisiossa

Liikenteen nollavisio tähtää siihen, että kukaan ei kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä. Naantalissa tavoitteeseen on päästy liikennekasvatuksella ja aktiivisella yhteistyöllä.

Alle 20 000 asukkaan Naantalista löytyy monia seikkoja, jotka on helppo nimetä liikenneturvallisuuden riskitekijöiksi. Kaupungissa on paljon mopoilevaa nuorisoa ja läpiajoliikennettä sekä lomakausina paikkakunnalle runsain joukoin saapuvia kesäasukkaita ja turisteja. Naantalissa on maaseutua ja kaupunkikeskustaa, mutta ei yhtään liikennevaloa. Siitä huolimatta Naantali oli tilastojen valossa Suomen liikenneturvallisin kunta 2012–2016.

”Naantalissa on toiminut liikenneturvallisuustyöryhmä noin kaksikymmentä vuotta. Liikenneturvallisuustyö on ollut aktiivista ja poikkihallinnollista ja sitä on tehty yhdessä poliisin, ELY-keskuksen ja Liikenneturvan

kanssa. Työlle on myös kaupungin johdon tuki. Meillä on vuosittainen erillinen määräraha liikenneturvallisuuden parantamiseen”, kertoo Naantalin kaupungin suunnitteluinsinööri Nina Vartiainen.

Naantalissa liikennevalistusta tehdään kouluissa yläluokkalaisten parissa, mutta tavoitteena on laajentaa toiminta kaikkiin luokka-asteisiin. Keskustelua liikenneturvallisuudesta ja sen parantamisesta käydään myös

koululaisten vanhempien kanssa. Hidastetöyssyjä ja kiertoliittymiä on rakennettu ahkerasti, mutta ratkaisevaksi tekijäksi on noussut paikkakuntalaisten positiivinen asenne.

”Etenkin vanhemmat jakavat yhteisen huolen siitä, ettei oma lapsi joutuisi vakavaan liikenneonnettomuuteen. Aikuiset ovat tärkeässä roolissa, sillä nuoret ottavat mallia heidän liikennekäyttäytymisestään”, korostaa Vartiainen.

Keskikaiteita kaivataan valtateille

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang vahvistaa, että maakunnasta löytyy noin parikymmentä kuntaa, jotka ovat päässeet nollavision tavoittelussa erittäin hyvään tulokseen. Tämä tarkoittaa, että liikennekuolemilta on vältytty, ja työ paremman liikenneturvallisuuden edistämiseksi on jatkuvaa. Positiivisen kehityksen taustalta löytyvät samat syyt kuin Naantalin tapauksessa.

”Kunnat ovat satsanneet liikennekasvatukseen, tiedottamiseen ja liikennesuunnitelmien tekemiseen. Kokonaisuutta tukevat autokannan uusiutuminen, kuntien koululaiskuljetukset sekä esimerkiksi turvavyön käyttöpakon laajeneminen kuorma- ja linja-autoihin”, Klang listaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa liikenneturvallisuuden edistäminen on keskittynyt taajamiin, joissa ajonopeuden hallintaa on tehostettu kavennuksilla ja korotetuilla suojateillä. Pyöräilyn lisääntyminen on kasvattanut myös kevyen liikenteen väylien kehittämisen tärkeyttä. Nollavision kannalta Klang pitää kuitenkin kaikkein merkittävimpänä seikkana valtateiden turvallisuuden parantamista ja keskikaiteellisten ohituskaistojen rakentamista. Valitettavasti resurssipula on rajoittava tekijä.

”Kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia vähentävien keskikaiteiden rakentamisessa olemme jääneet muiden Pohjoismaiden kelkasta. Suomessa niitä on yhteensä vain noin 200 kilometriä, Ruotsissa puolestaan

tuhansia”, Klang harmittelee.

Nollavisiota viedään EU-tasolle

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Mia Nykopp korostaa yhdessä tekemisen tärkeyttä nollavision tavoittelussa. Trafi myöntää kunnille tieliikenteen turvallisuustyön hankeavustuksia sekä edistää vakavien onnettomuuksien tilastointia, josta on hyötyä liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehityshankkeissa sekä ennaltaehkäisevässä liikenneturvallisuustyössä. Myös merkittävä osa Trafin omasta tutkimusbudjetista kanavoituu liikenneturvallisuuteen.

”Trafi on esimerkiksi ollut kehittämässä tieliikenteen kuljetusyrityksille tarkoitettua, vastuullisuusmalliksi nimettyä vapaaehtoista johtamis- ja menettelytapamallia, jonka yhtenä osana painotetaan turvallisuusnäkökulmia. Lisäksi olemme vaikuttamassa EU:n 2030 turvallisuustavoitteiden valmisteluun sekä edistämässä turvallisuutta tukevien teknologioiden kehittämistä ja niiden käyttöönottoa”, Nykopp täydentää.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva liikenne- ja viestintäministeriön esitys uudeksi tieliikennelaiksi pyrkii edistämään nollavision tavoitteita. LVM:n liikenneneuvos Leif Beilinson pitää tärkeänä sellaisen liikennejärjestelmän luomista, joka kestää inhimillisiä virheitä.

”Jos tienkäyttäjä noudattaa annettuja liikennesääntöjä ja tekee inhimillisen virheen, hänen ei pitäisi sen seurauksena loukkaantua vakavasti tai kuolla. Tähän on pyritty myös tieliikennelain uudistustyössä.”