Olin muutama viikko sitten kuuntelemassa äänialan huippuammattilaisen Lauri Domnickin mielenkiintoista esitystä siitä, miten äänellä voidaan vaikuttaa meihin ihmisiin. Ympäröivät äänet herättävät meissä erilaisia reaktioita, joko tiedostaen tai tiedostamatta.
Domnickin mukaan parasta mitä ihminen voi itselleen antaa, ovat laadukkaat vastamelukuulokkeet ja sopivassa määrin täysin äänetöntä aikaa päivässä. Jälkimmäinen näistä vinkeistä viehätti erityisen paljon liikenneturvallisuusihmistä.
Miksi suljemme kuulomme vapaaehtoisesti pois liikenteessä?
Olen muutamana viikkona tehnyt huvikseni epävirallista seurantaa ihmisten liikennekäyttäytymisestä. Noin joka kahdeksannella tienkäyttäjällä on päässään kuulokkeet, kun nämä liikkuvat jalan, polkupyörällä tai autolla.
On selvää, että jalankulkijana tai pyöräilijänä sinun on havaittava muuta liikennettä myös kuuloaistin varassa. Autoillessakin kuljettajalle välittyy paljon informaatiota paitsi auton toiminnasta, myös ohittavista ja kuolleessa kulmassa olevista autoista, lähestyvistä hälytysajoneuvoista sekä muista äänimerkeistä.
Liikenteessä on myös alati vähenevä ryhmä, joka on lapsesta asti täysin kuuro, tai jonka kuulo on alentunut vuosien varrella esimerkiksi sairauden vuoksi. Miten he sitten pärjäävät liikenteessä, kun kerran väitän sitä niin vaaralliseksi? – He pärjäävät siellä erinomaisesti, koska ovat arjessaan tottuneet elämään ilman kuuloaistia. Kokonaan eri asia on sulkea se pois vapaaehtoisesti tietyksi ajaksi päivää.
EU-alueella kuurot saavat ajaa liikenteessä joka maassa
Tiesitkö, että tutkimuksissa nuorten kuurojen liikenneriski havaittiin muuta väestöä suuremmaksi, mutta että riski tasaantuu kokemuksen myötä? Kognitiiviset ja visuaaliset taidot ovat kuuroilla tavallisissa ajotilanteissa keskivertokuljettajia paremmat, mikä johtuu siitä, että peileihin katsotaan useammin ja muuta liikennettä seurataan keskivertoa paremmin.
Kuurot ovat joutuneet taistelemaan oikeudestaan ajaa autoa useissa maissa. Vuonna 1920 autojen yleistyttyä yritettiin esimerkiksi Yhdysvalloissa ajaminen kieltää kuuroilta kansallisesti kokonaan, mutta paikalliset kuuloyhdistykset saivat epäkohdan vaiheittain oikaistua. Yhä edelleen 26 maassa ympäri maailman kuuroja on kielletty ajamasta – Ukraina lähimpänä Suomesta katsottuna.
Esimerkiksi Japanissa kuurot saivat oikeuden ajaa vasta vuonna 1998, mutta heidän on pidettävä autossaan kuvan tarraa.
Japanin tarralla leimaaminen tuntuu vanhanaikaiselta ajattelulta, sillä nykytiedon mukaan kuulon alenema tai kuurous ei ole liikenneriski, jos visuaalinen (katse), kognitiivinen (ajatukset) ja manuaalinen (kädet hallintalaitteissa) toimintakyky säilytetään ajon aikana. EU-alueella kuurot saavatkin ajaa liikenteessä joka maassa.
Kuvapuhelujen soittaminen, kännykän käyttö, tai kommunikointi kyydissä olevien ystävien kanssa on kuitenkin varteenotettava riski – myös kuuroille.
Kuunneltavan äänen laadullakin on vaikutusta
Äänet vaikuttavat meihin tavoilla, joita emme edes tunnista. Äänijälki herättää meissä reaktioita tuoksun tavoin.
Musiikkityyli vaikuttaa tutkimusten mukaan liikkumisen impulsiivisuuteen, tai voi vastaavasti rauhoittaa meitä. Jopa jalankulkijan askelrytmi hakeutuu herkästi kuunneltavan musiikin rytmiin. Hankaliakin tunteita voi herätä, sillä ystäväni mukaan hänen tekee mieli leikata korvansa irti aina kun Ed Sheeran soi radiossa.
Kesävinkkejä kuulolle
Kuulokkeet ovat nykytrendin mukaisesti suuria ja täydentävät monella upeasti asustustamme ja tyyliämme. On kuitenkin hyvä pohtia missä, millä voimakkuudella ja millaista ääntä kannattaa kuunnella.
Äänenvoimakkuuden tulisi olla ainakin sen verran matala sekä kaiuttimissa että kuulokkeissa, että ympäröivät äänet kuuluvat selkeästi ja riittävän kaukaa.
Lasten vanhempien kannattaa rajata lasten musiikin kuuntelua liikenteessä. Liikenne on havaintojen tekemistä, ja havaintojen tekeminen on lapsille muutenkin hankalaa. Asiasta on ainakin hyvä käydä keskustelu kotona ja vaikkapa kokeilla lapsen kanssa turvallisessa ympäristössä, miten eri aistien poissulkeminen vaikuttaa ihmisen kykyyn suoriutua tutuissakin tehtävissä.
Haluan lisäksi kertoa salaisuuden nuorelle (m)auton bassoharrastajalle: En ole tähän ikään mennessä kuullut yhdenkään nuoren naisen ryhtyneen parisuhteeseen kylän suurimman subwooferin kanssa – muut tekijät seurustelukumppanin valinnassa vaikuttavat.
Radiokanavilta vastaavasti toivoisin, että mainosspoteissa ei käytettäisi edes etäisesti hälytysajoneuvoa muistuttavaa ääntä.
Kesäliikenteessä on monenlaista mielenkiintoista havainnoitavaa, josta ei kannata jäädä paitsi aisteja pois sulkemalla. 🙂
Kuunteletko sinä musiikkia liikkuessasi? Entä mikä ääni herättää sinussa erityisen reaktion, ja minkä?
