Tunnistatko, mihin pyöräilijän matka jatkuu asvaltoidun pyörätieosuuden jälkeen?

    Lomailin äskettäin Kanarian saarilla, ja liikenteen havainnointiin työn puolesta tottuneet silmät tekivät aktiivisesti havaintoja liikenteen turvallisuudesta myös lomaympäristössä. Tässä muutamia kokemuksia reissulta sekä pohdintaa liikenneturvallisuudesta.

    Espanja on siitä kiinnostava maa, että tilastollisesti siellä tapahtuu vähemmän onnettomuuksia asukaslukuun nähden kuin Suomessa. Vuonna 2016 kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä oli Espanjassa noin kolmanneksen vuoteen 1998 verrattuna, myös lomakohteessamme (Dirección General de Tráfico, tilastoja). Liikenneturvallisuutta on siis parannettu muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti.

    Liikenteen kieltä on opittava tulkitsemaan oikein

    Ulkomailla ollessa huomaa liikenteen kielestä helposti sellaiset asiat, joita pidämme Suomessa ollessamme itsestään selvinä. Liikenteen kieli ja kulttuuri kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Kun teemme näistä havaintoja vieraassa paikassa omasta kulttuurisesta taustastamme käsin, saattavat tulkintamme mennä metsään.

    Palataanpa alun pyörätiehen. Edellä olevan kuvan perusteella ensimmäinen ajatus voisi olla, että väylä muuttuu yhdistetyksi väyläksi kävelijöille ja pyöräilijöille siinä kohdassa, jossa harmaa asvaltoitu pyörätie päättyy. Merkkiä tästä ei kuitenkaan ollut missään, kuten kuvasta näkee.

    Huomasin itse, miten pyörätie tuossa kohdassa jatkuu siten, että tulin toisesta suunnasta ja kävelin pyörätiellä! Pyörätie nimittäin jatkaa omaa väylää pitkin myös asvaltoidun pyörätien päättymisen jälkeen. Pyörätie on merkitty kerman sävyisiin laattoihin pienillä metallisilla kiekoilla (ks. kuvat alla).

    Äkkiseltään oma reaktioni oli, että ovatpas hämmentävän naamioituja nuo merkit. Jos kuitenkin oppisimme huomaamaan ne jo koulussa ja harjoittelisimme kulkemista merkkien keskellä, näkisimme niitä jatkuvasti katukuvassa ja yksinkertaisesti kasvaisimme niiden keskellä. Silloin pitäisimme varmasti merkkejä itsestäänselvyyksinä.

    Vilkkuvia valoja ja tööttäyksiä

    Uusi liikennevalotuttavuus tuli vastaan saaren pohjoispuolella, sen pääkaupungissa. Suomessa olemme tottuneet siihen, että vihreän nuolivalon palaessa risteyksissä valot näyttävät punaista muille kulkijoille. Nyt vastaan tuli oikealle kääntymistä osoittava vihreä nuolivalo, jonka yläpuolella vilkkui keltainen varoitusvalo. Samanaikaisesti jalankulkijoille paloi vihreä valo oikealla. Tästä kohtaa sai siis kääntyä oikealle varoen valo-ohjatun suojatien ylittäviä jalankulkijoita. Alkuhämmennyksestä huolimatta vilkkuva varoitusvalo oli sen verran selkeä, että tilanteessa huomasi olla erityisen valppaana.

    Moottoritiellä edellä olevien hätävilkut alkoivat toisinaan vilkkumaan silloin, kun liikenne ruuhkautui ja hidastui selvästi. Tätä käyttäytymistä on tullut vastaan muuallakin Euroopassa. Suomessa lakia on julkisuudessa tulkittu siten, että se kieltää hätävilkkujen käyttämisen liikkuvassa autossa (Tieliikennelaissa 1981/267 37 §:n 4 momentti).

    Käynnissä olevassa tieliikennelakiuudistuksessa ilmaisua hätävilkkujen käytöstä on tarkoitus selventää. Jatkossa ne olisivat yksiselitteisesti sallittuja liikkuvassa autossa myös Suomessa.

    Saarella oli myös suuri määrä liikenneympyröitä. Niitä on muuallakin Espanjassa ajellessa tullut katukuvassa reippaasti vastaan. Viimeaikaisessa, aiempia tutkimuksia tarkastelleessa tutkimuksessa on selvinnyt, että liikenneympyrät vähentävät huomattavasti henkilövahinkoja aiheuttavia tieliikenneonnettomuuksia (Elvik, 2017). Liikenneympyröitä kannattaakin mahdollisuuksien mukaan suosia myös täällä Suomessa tavallisten risteysten sijaan.

    Auton varoitustorvea, eli arkisemmin tööttiä, käytettiin myös reippaammin kohteessa. Töötillä kerrottiin muun muassa se, että oltiin lähdössä ohittamaan toista, lisäksi sillä moikattiin tai jopa kiitettiin. Jos sinulle töötätään, minkä reaktion se sinussa herättää?

    Varaudu tietämystä kasvattamalla

    Saarella on vuoristoteitä, ja ennen automatkalle lähtöä hain verkosta tietoa ihmisten ajokokemuksista vuoristossa. Kysyin myös paikalliselta kuljettajalta ajamisesta. Vaikka auringon laskua olisi ollut hienoa ihailla vuoren huipulta, valitsin reittimme siten, että paluumatka taittui pimeällä hyvin valaistua ja vähemmän mutkittelevaa moottoritietä pitkin. Kuvat jäivät automatkalta napsimatta, koska kun ajan, ajan – myös ulkomailla.

    Matkalle on hyvä valmistautua selvittämällä etukäteen kohteen erikoisuudet myös liikenteen osalta. Yhtäläisyyksiä liikenneympäristössä on todennäköisesti enemmän kuin eroja, mutta se miten, ympäristössä käyttäydytään, saattaa erota hyvinkin paljon.

    Kun valmistautuu ja selvittää eroavaisuudet, niin osaa liikkua turvallisemmin, ja väärille tulkinnoille jää vähemmän sijaa. Valmistautumisen voi aloittaa lukemalla Liikenneturvan vinkit turvalliseen lomailuun. Hyviä maakohtaisia vinkkejä Euroopan matkailuun saa myös Euroopan komission sivuilta.

    Liikenneturvalla uutta materiaalia Suomessa liikkuville turisteille ja maahanmuuttajalle

    Maassa kuin maassa on opittava liikenteen kieli ja kulttuuri. Laki luo opille vankan pohjan, mutta sen olemassaolo ei vielä takaa turvallista kulkemista. Lain luomia reunaehtoja tukevat oikea-aikainen kasvatus, koulutus ja viestintä.

    Kuluneen vuoden aikana Suomi taskussa -sivustolle on ilmestynyt yhteistyömme tuloksena 10 videota liikenteestä nuorille ja aikuisille maahanmuuttajille. Sivustolla suomen kielen ja kulttuurin opiskelu käy kätevästi laajan videokirjaston avulla.

    Olemme myös yhteistyössä Liikennevakuutuskeskuksen kanssa saaneet valmiiksi Autolla Suomessa -sivuston, jolta saa tulostettua eri kielillä turvallisesta autoilusta kertovan esitteen. Se on pääasiassa suunnattu Pohjois-Suomessa autoileville turisteille.

    Mitä sinä veisit Suomesta maailmalle – mitä toisit tänne?

    Sen lisäksi, että Suomeen saapuvat ulkomaalaiset turistit ja maahanmuuttajat oppivat kulkemaan turvallisesti Suomen teillä ja olosuhteissa, voi myös meillä olla opittavaa heidän liikennekäyttäytymisestä.

    Esimerkiksi Ruotsissa on selvitetty, että joistakin maista Ruotsiin muuttavat pärjäävät kantaväestöä paremmin turvallisuusnäkökulmasta liikenteessä, vaikka Ruotsi on liikenneturvallisuustilastoissa vielä Espanjaakin edellä (Forward ym. 2009).

    Mitä turvallisen liikenteen oppia sinä veisit Suomesta muualle maailmalle? Entä mitä oppia ottaisit maailmalta Suomeen? Kommentoi alla olevaan kenttään.

    Lähteitä:

    Dirección General de Tráfico. Onnettomuustilastoja: http://www.dgt.es/es/seguridad-vial/estadisticas-e-indicadores/accidentes-30dias/tablas-estadisticas/.

    Elvik, R. 2017. Road safety effects of roundabouts: A meta-analysis. Accident Analysis & Prevention, vol. 99 (A), pp. 364-371.

    Forward, S., Nyberg, J., Sörensen, G., Gustafsson, S. & Loukopoulos, P. 2009. Utlandsföddas trafiksäkerhet. VTI.