Kampanjan tekevä päivä

    Kirkollisten tai valtiollisten juhlapäivien lisäksi kalenterivuoteen mahtuu monia vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Yksi näistä päivistä on valtakunnallinen heijastinpäivä, jota vietetään ensimmäinen lokakuuta. Mutta mikä merkitys merkkipäivällä on liikenneturvallisuuskampanjoinnissa?

    Oletteko kuulleet heijastinpäivästä?

    Liikenneturva lanseerasi valtakunnallisen heijastinpäivän vuonna 2013. Mannerheimin lastensuojeluliitto kirjoittaa lapsen kehitysvaiheista, että taaperoikäiseltä sopii odottaa itsenäisempää otetta, mutta rohkaisua ja tukea omaehtoisuuteen tarvitaan edelleen.

    Samaa voisi sanoa heijastinpäivästä. Viisivuotisjuhlansa kynnyksellä päivä on noussut yleiseen tietouteen. Kesän lopusta saakka olemme saaneet tänne Liikenneturvaan viestejä, joissa meille kerrotaan heijastinpäivästä. Monet kunnat, päiväkodit, senioriklubit ja urheiluseurat järjestävät omia pimeän ajan näkyvyyteen liittyviä tapahtumia. Olemme toki mukana monessa, mutta vielä enemmän tempauksia järjestetään ilman meitä.

    Ja se on upeaa.

    Voiko heijastinta suomalaisempaa hakea?

    Monenkirjavat heijastintempaukset kertovat, että pimeässä näkyminen koetaan merkitykselliseksi. Ja miksei näin olisi? Syksyn edetessä päivänvalo vähenee ja joissain osissa Suomea katoaa jopa kokonaan vuoden pimeimpänä ajanjaksona. Sydän sykähtää valoisissa kesäöissä, mutta toinen puoli suomalaissielusta kuuluu kiistämättä kaamokselle.

    Kovin sopivaa onkin, että juuri pimeä kansa on keksinyt keinon myös pimeässä erottautumiseen; pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti kaipasi hevoskärryilleen lisänäkyvyyttä ja kehitti maailman ensimmäisen heijastimen. Muutama vuosikymmen myöhemmin tämä heijastava ihme rantautui tieliikennelakiin ja 2000-luvulla jalankulkijaheijastimen merkitystä korostettiin entisestään edellyttämällä sen käyttöä myös valaistussa taajamassa.

    Toivotaan, että myös Suomen tulevassa tieliikennelaissa heijastinpykälä säilyy.

    Tiedätkö, milloin on vaihdettava talvirenkaat?

    Kalenteri toimii muistin tukena. Almanakasta tai sen sähköisestä sisaruksesta seurataan niin kaiman nimipäiviä kuin kiinteistöveron maksumääräystä. Monelle on selviö milloin syödä joulukalenterin ensimmäinen suklaa tai milloin viimeistään on vaihdatettava talvirenkaat toyotan alle.

    Heijastinpäivä taas kertoo, milloin viimeistään on kiinnitettävä heijastin.

    Liikenneturvan seurantojen mukaan joka toinen suomalainen käyttää heijastinta. Sen hyödyllisyys on kuitenkin taajaan tunnettua ja leijonanosa toivoisi läheisensä sitä käyttävän. Heijastin myös löytyy useimman meistä kotoa. Jos sinne kuuluisaan piirongin laatikkoon kurkistaisi, varmasti tulisi vastaan lukuisia entisten pankkien logoja prismoiksi printattuina. Näiden laatikontäytteiden siirto ulkovarusteisiin vain helposti unohtuu arjen tohinoiden tiimellyksessä.

    Heijastinpäivä tarjoaa oikea-aikaisen muistutuksen heijastimen käyttöön. Toki välkettä pimeydessä on kaivattu jo elokuun myöhäisilloissa, mutta näin syys-lokakuun vaihteessa entistä useampi alkaa taittaa koulu-, työ- tai harrastematkansa pimeän tai hämärän aikaan. Selkeä vakiintunut startti kauteen kertoo, että nyt on taas se aika vuodesta, jolloin lisänäkyvyyttä kaivataan.

    Onko sinun kautesi jo käynnistynyt?