Mitä väliä, jos vähän virittää?

    Usein nuoria moititaan mopon virittämisestä, mutta miksi näin tehdään? Siihen on selkeät syyt. Onnettomuuksiin johtaneissa tilanteissa taustalla on useimmiten liian suuri tilannenopeus. Yleisimpiä mopo-onnettomuustyyppejä ovat risteysonnettomuudet sekä suistumisonnettomuudet – juuri liian kovan nopeuden takia.

    Kirjoitin pari viikkoa takaperin Vanhempainliiton blogissa, että huoltajien puuttuminen nuorten mopojen virittämiseen on välittämistä.

    Siihen on syynsä, miksi mopon sallittu maksiminopeus on rajoitettu 45 kilometriin tunnissa. Mopon ohjaksissa on useimmiten nuori, joka on vasta ottamassa ensimmäisiä askeliaan liikenteessä moottorikäyttöisellä ajoneuvolla. Lakipykälien takana on tutkittua tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat esimerkiksi ajoneuvon hallintaan sekä liikenneympäristön ja -sääntöjen ymmärtämiseen.

    Mopon virittämisestä aiheutuva liian suuri rakenteellinen nopeus taistelee siis näitä tutkimuksia ja niihin pohjautuvia faktoja vastaan. Liikenneturva onkin tuottanut nuorten huoltajille suunnatut videot siitä, miten viritetyn mopon voi huomata ja miten siihen voi puuttua. Videot löytyvät kampanjasivultamme sekä YouTube-kanavaltamme.

    Luuletko osaavasi arvioida lähestyvän ajoneuvon nopeuden?

    Muut tienkäyttäjät yleensä arvioivat lähestyvän ajoneuvon nopeuden yleensä sen mukaan, millainen kulkupeli on kyseessä. Eli onko se vaikkapa auto, mopo, kuorma-auto tai moottoripyörä? Tätä kautta tehdään myös useimmiten tulkinnat nopeuksien ja etäisyyksien arvioinneissa.

    Tässäkin kohtaa viritetty mopo sekoittaa pakan.

    Usein autoilija tekee virhearvioinnin viritetyn mopon suhteen, koska olettaa mopon tulevan risteykseen nopeudella 45km/h eikä esimerkiksi 60km/h. Pahimmassa tapauksessa virhearvio voi johtaa ajoneuvon kääntymisen mopoilijan eteen.

    Tämän lisäksi ihmisen aivot tulkitsevat nopeudet useimmiten liian mataliksi ja etäisyydet liian pitkiksi, eli juuri päinvastoin kuin pitäisi. On vain tiedostettava aivojen toiminta nopeuden ja etäisyyksien arvioinnissa ja varautua yllätyksiin. Jos et ole varma lähestyvän ajoneuvon nopeudesta ja etäisyydestä, on viisainta jäädä odottamaan.

    Mopokorttikoulutuksen kehittäminen paransi turvallisuustilannetta

    Mopoilun suosio pitää pintansa Suomessa, ja tieliikennekäytössä olevia mopoja on jo noin 150 000. Mopokanta on kuitenkin huomattavasti suurempi – tällä tarkoitan mopoja, joita ei ole rekisteröity tieliikennekäyttöön tai jotka on poistettu sieltä. Lopulta päästäänkin jo lukuun 325 000.

    Viime vuonna poliisin tietoon tulleita loukkaantumiseen johtaneita mopo-onnettomuuksia sattui Suomessa 590 kappaletta. Näistä onnettomuuksista 454 sattui taajamissa ja 136 taajamien ulkopuolilla. Kuolemaan johtaneita mopo-onnettomuuksia sattui vuonna 2016 viisi kappaletta, kun edellisvuotena kuolleita oli vain kaksi.

    Mopoilun turvallisuus on kuitenkin pääsääntöisesti parantunut vuosi vuodelta, sillä kolarit ja kuolemat ovat vähentyneet käytännössä joka vuosi. Vuonna 2011 tuli mopokorttia haluavalle voimaan niin sanottu koulutuspakko, mikä pitää sisällään teoria- käsittely- ja ajo-opetusta.

    Pian huomattiin, että uudistetuilla koulutusmääreillä päästiin jo huomattavasti parempiin tuloksiin turvallisuuden suhteen kuin vanhoilla menetelmillä. Liikennetilanteisiin sekä ajoneuvon käsittelyyn perehtymisellä voidaankin siis sanoa olevan suora vaikutus nuorten selviämiseen erilaisissa liikenneympäristöissä.

    Ennen vuotta 2011 mopokortin sai hankittua pelkän teoriakokeen suorittamalla ja ennen vuotta 1985 syntyneet saivat ajaa mopoa täytettyään 15 vuotta ilman erillistä ajokorttia. Muutokset ovat olleet omiaan parantamaan mopoilun turvallisuutta.