Tarvitaanko talvinopeusrajoituksia?

    Talvinopeusrajoitukset tulevat pian taas voimaan. Ajankohta tuntuu monien mielestä aikaiselta, sillä talvikelejä saadaan varsinkin eteläisessä Suomessa yleensä odotella pitkälle joulukuulle. Onko valtakunnallisille talvinopeusrajoituksille edelleen tarvetta? Mikä niiden merkitys on liikenneturvallisuudelle? Asiaa pohtivat kansanedustaja, eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen Mikko Alatalo (kesk.) ja liikenneturvallisuusinsinööri Anne-Maria Pesonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

    Nopeusrajoitukset laskevat taas pääteillä talvikuukausiksi. Mihin erillisiä talvinopeusrajoituksia tarvitaan?

    Mikko Alatalo: Minusta ei ole järkevää, että kuivalla ja hiljaisella moottoritiellä körötellään kevätauringossa satasta. Toisaalta syysliukkailla tai rankassa lumisateessa edes talvinopeusrajoitus ei ole riittävän alhainen. Moni kokee alennetut rajoitukset simputukseksi, kun samaan aikaan lisätään kameravalvontaa ja lasketaan sakotuskynnystä. 

    Anne-Maria Pesonen: Pitää muistaa, että talvinopeuksissa on aina kyse myös pimeän ajan nopeusrajoituksista. Nopeuksien alentamisen tavoitteena on pienentää vuodenaikojen vaihtelusta johtuvaa onnettomuusriskiä. 

    Parantavatko talvinopeusrajoitukset lopulta liikenneturvallisuutta?

    Mikko Alatalo: Minusta eivät paranna, sillä alle 10 prosenttia kuolonkolareista johtuu pelkästään ylinopeudesta. Mikäli liikenneturvallisuutta halutaan oikeasti edistää, tienpitäjällä pitää olla enemmän varoja talvikunnossapitoon, ohituskaistojen ja keskikaiteiden rakentamiseen sekä risteysalueiden korjaamiseen ja valaisemiseen.

    Anne-Maria Pesonen: Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset säästävät vuosittain arviolta kahdeksan ihmisen hengen ja 36 jää loukkaantumatta. Hirvieläinonnettomuuksissa suurin riski on syys-joulukuussa ja nopeuden kasvu lisää merkittävästi kuoleman tai vakavan loukkaantumisen riskiä. Kaksi kolmasosaa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista sattuu hämärän tai pimeän aikana, niistä 40 prosenttia 100 km/h rajoitusalueella. Ilman talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksia nämä tilastot olisivat vielä synkemmät.

    Anne-Maria Pesonen: Kaksi kolmasosaa henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista sattuu hämärän tai pimeän aikana.

    Talvi tulee nykyisin entistä myöhemmin ja lumi eteläiseen Suomeen vasta joulu-tammikuussa. Eikö rajoituksia voitaisi vaihtaa entistä enemmän keliolosuhteiden mukaan? 

    Mikko Aalatalo: Kategorisia talvinopeusrajoituksia tärkeämpiä ovat keliin, vuodenaikoihin ja liikennemääriin sopivat tilannenopeudet, jotka voisi toteuttaa olosuhteiden mukaan muuttuvilla nopeusrajoitustauluilla. Ne tulee kuitenkin sijoitella oikein ja rajoitusten on oltava järkeviä. Tärkeintä on sujuva ja tasaisesti soljuva liikenne erikokoisten ajoneuvojen välillä.

    Anne-Maria Pesonen: Rajoitukset vaihdetaan pimeän ja yöllisen liukkauden vuoksi loka-marraskuussa. Keliolosuhteita kuitenkin seurataan ja muutokset tehdään niiden mukaan. Ennen lumen tuloa rajoitukset ovat nimenomaan pimeän takia. Talven tultua pääperuste on liukkaus. Vaihtuvilla rajoituksilla voitaisiin hyvissä olosuhteissa ja valoisaan aikaan myös nostaa nopeuksia. 

    Mikko Alatalo: Tärkeintä on sujuva ja tasaisesti soljuva liikenne erikokoisten ajoneuvojen välillä.

    Autojen turvallisuus on kehittynyt huimasti takavuosista. Eikö ajoneuvotekniikka mahdollistaisi suuremmat nopeudet? 

    Mikko Alatalo: Nykyautot ovat tekniikaltaan ja turvavarusteiltaan entistä parempia, mikä mahdollistaisi joustavammat talvirajoitukset ilman riskiä. Kaikkea ei kuitenkaan voi laskea tekniikan varaan, sillä useimmiten suurin riskitekijä on ratin ja penkin välissä. Lisäksi autokantamme on Euroopan vanhimpia, joten kaikki eivät ole liikkeellä turvallisimmalla kalustolla. 

    Anne-Maria Pesonen: Tekniikan kehittyminen auttaa kuljettajia poikkeustilanteissa aiempaa paremmin. Uudet ajoneuvot ovat turvallisempia, mutta en mitätöisi saavutettuja turvallisuusetuja nostamalla nopeuksia. Tulee myös muistaa, että Suomen autokanta on keski-iältään lähes 12 vuotta. Esimerkiksi hirvieläinonnettomuuksien seurauksiin auton iällä ei ole niin suurta merkitystä kuin ajonopeudella. 

    Pitäisikö Suomen pääteillä panostaa siihen, että niillä olisi tulevaisuudessa sään ja kelin mukaan vaihtuvat sähköiset rajoitusmerkit?

    Mikko Alatalo: Kyllä. Hyvässä liikennejärjestelmässä säännöt, seuraamukset ja valvonta ovat tasapainossa, nyt kuitenkin satsataan automaattiseen liikennevalvontaan. Muuttuvilla nopeusrajoitustauluilla ilmeisesti menetettäisiin tämä hyvä sakkoautomaatti.

    Anne-Maria Pesonen: Kyllä. Vaihtuvilla nopeusrajoituksilla pystyttäisiin reagoimaan paremmin muun muassa sään aiheuttamien ajoolosuhteiden muuttumiseen ja vuorokauden valoisuuteen. Näin talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoituksien aikaan voitaisiin ajaa entistä useammin normaalien rajoitusten mukaan.