Nopea, nopeampi, turvallinen

Pienten lasten kanssa liikkuessa saa usein ihastella tai kauhistella sitä, kuinka lapset kisailevat keskenään – oli sitten kysymys kävelystä, pyöräilystä, skuuttaamisesta tai jostain muusta liikunnasta, kirjoittaa Suomen Vanhempainliiton toiminnajohtaja Ulla Siimes.

Lapselle kysymys on liikkumisen ilosta, vauhdista ja uuden oppimisesta. Vanhemmat sen sijaan seuraavat usein vauhdin kiihtymistä ja lapsen rohkeaa liikkumista sydän kurkussa. Meillä on halu suojella ja toppuutella pientä liikkujaa: ”Varovasti, älä aja noin kovaa! Pysähdypä odottamaan! Rauhallisesti, rauhallisesti!”

Vaikka vanhemman huoli lapsestaan on todellinen, välillä on hyvä miettiä, miten paljon ja miksi rajoittaa lapsen liikkumista. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisemien suositusten mukaan lapsen tulisi liikkua kolme tuntia päivittäin.

Jotta suositus toteutuisi, on liikuntaa oltava varhaiskasvatuksessa, koulussa, kotona ja harrastuksissa. Liikunnan tulisi olla luonteva osa arkipäivää, ei pelkästään järjestettyä ja ohjattua harrastustoimintaa.

Aikuisten esimerkkiä tarvitaan

Koko perheen kanssa liikkuminen ja aikuisen esimerkki lisäävät lapsen fyysistä aktiivisuutta. Fyysisesti aktiivisten, arjessa liikkuvien ja liikuntaa harrastavien vanhempien lapset ovat OKM:n suositusten mukaan fyysisesti aktiivisempia ja motorisesti taitavampia kuin muut lapset. On siis tärkeää, että vanhemmat kannustavat lasta liikkumaan ja liikkuvat myös itse heidän kanssaan.

Myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta on hyvä, että lapsi liikkuu ja oppii liikkumaan muun liikenteen joukossa turvallisesti. Vanhempien seurassa kertyy kokemuksia siitä, miten liikenteessä käyttäydytään ja liikutaan. Samalla liikennesäännötkin tulevat vähitellen tutuiksi.

Lasten kanssa liikkuvan aikuisen tehtävä on toimia pienen lapsen silminä, korvina ja välillä jarrunakin. Iän myötä lapsen kyky havainnoida ympärillä olevaa liikennettä paranee ja lapsen voi päästää liikkumaan itsenäisemmin.

Vanhempien seurassa kertyy kokemuksia siitä, miten liikenteessä käyttäydytään ja liikutaan. Samalla liikennesäännötkin tulevat vähitellen tutuiksi.

Kerran opitut taidot eivät katoa

Lapsen kasvaessa arkiliikkuminen helposti vähenee, kun ulkoleikit ja -pelit jäävät vähemmälle. Usein syytämme siitä digitaalisia laitteita, tabletteja ja älypuhelimia. PokemonGo-ilmiöstä olemme kuitenkin oppineet, että digilaitteet voivat myös kannustaa liikkumiseen ja ulkoiluun.

Ehkäpä se on samalla muistuttanut meitä myös siitä, että lapset ja nuoret liikkuvat, kun saavat tehdä sitä itselleen mielekkäällä tavalla ja hyvässä seurassa.

Lapsuudessa opitut ja koetut liikkumisen ja liikenneturvallisuuden taidot kulkevat lapsen mukana nuoruuteen ja aikanaan aikuisuuteen saakka. Oma lapseni opetteli pyöräilemään Helsingissä Mannerheimintien varrella. Äitiä vähän hirvitti, mutta lapsen oppimisen ja onnistumisen ilo vei voiton huolesta.

Toivottavasti kuitenkin onnistun pienillä ja arkisilla valinnoilla istuttamaan lapseeni aktiivisen ja turvallisen liikkumisen siemenen, joka näkyy myös aikuisena – oli kulkuneuvo

sitten mikä tahansa.