Liikennevilkku
Jatka lukemista Liikennekasvatuksen karu kouluarki
Suomalaiset suhtautuvat liikennekasvatukseen myönteisesti. Koululaisten vanhemmat toivovat kouluihin jopa 12 tuntia liikennekasvatusta vuodessa. Luokkahuoneiden arjessa tuntimäärä jää kuitenkin kolmasosaan tästä. Tukea tuloksellisten tuntien kasvattamiseen saa valmiista menetelmistä.
Jatka lukemista Viestintä vaatii osaamista, empatiaa ja yhteistä kieltä
Viestintä on taitolaji, joka perussäännön mukaan onnistuu vain sattumalta. Alati vilkastuvan liikennevirran ja infotulvan keskellä tienkäyttäjien keskinäiselle kommunikaatiolle on kuitenkin kasvavaa tarvetta.
Jatka lukemista Tunne ja järki pyöräilykypäräkeskustelussa
Keskustelu pyöräilykypärän käytöstä vilkastui taas alkukesästä. Samoin kuin aikoinaan turvavyöpakkoon tai yleisnopeusrajoitukseen, pyöräilykypärään suhtaudutaan enemmän tunteella kuin järjellä. Kypäräkeskustelua luonnehtiikin se, että suuri osa esitetyistä mielipiteistä on asenteellista, ei perustu tutkimustietoon vaan henkilökohtaisiin kokemuksiin tai yksipuolisesti valittuihin tutkimuksiin. Kunnollista tutkimusnäyttöä pyöräilykypärän tehokkuudesta suojavarusteena, sen käytöstä ja käyttämättä jättämisen syistä on kuitenkin runsaasti saatavilla. Asiantuntijat vastaavat nyt neljään kysymykseen pyöräilykypärästä.
Jatka lukemista Päihteiden liikennekäyttö huolestuttaa asiantuntijoita
Yhä useampi kuljettaja istuu auton rattiin lääkkeiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Eri aineiden sekakäyttö nostaa entuudestaan kohonneen onnettomuusriskin moninkertaiseksi.
Jatka lukemista Ajokyvyn arviointia tulisi tarkistaa
Liikennelääketiede selvittää kuljettajan tilan ja terveydentilan vaikutusta liikenneturvallisuuteen.- Kuitenkin kaikkien lääkärien pitäisi tarvittaessa puuttua potilaan ajamiseen, ja ajokyvyn arvioinnin tulisi olla rutiinia, sanoo liikennelääketieteen professori Timo Tervo.