Huumeiden käyttö on yleistynyt myös Suomessa. Kehitys heijastuu liikenteeseenkin. Yksi yleisemmistä huumeista on kannabis. Miten pilven poltto näkyy tien päällä?
Kun halutaan selvittää huumausaineiden käyttöä Suomessa, katse kääntyy usein jätevesiin. Huumejäämien
seuranta jätevesistä paljastaa, että huumeiden käyttö on jatkuvassa kasvussa eri puolilla Suomea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemät väestökyselyt vahvistavat asian. Suomalaiset käyttävät huumeista eniten kannabista, jonka käyttö on myös lisääntynyt eniten.
Huumeiden käytön yleistyminen näkyy myös liikenteessä. Kiinni jääneistä rattijuopoista kasvava määrä on päihtynyt huumausaineista. Vuosittain poliisin haaviin jää noin 20 000 rattijuoppoa. Näistä keskimäärin joka toinen on ajanut huumepäissään.
Huumerattijuopoista suurin osa ajaa amfetamiinin vaikutuksen alaisena. Kannabiksen osuus on kuitenkin ollut kasvussa viime vuosina. Niin sanotut kannabiskuskit ovat huumerattijuopoista seuraavaksi suurin ryhmä.
Miten kannabis vaikuttaa kuljettajaan?
Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen toteaa, että kannabiskuskin käyttäytymistä tien päällä on vaikea ennustaa, koska aine vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Kannabikselle on vaikea asettaa täsmällistä raja-arvoa, jossa onnettomuusriski lähtee selvästi kasvuun. Käyttötausta, käytetyn kannabiksen THC-pitoisuus ja käytöstä kulunut aika vaikuttavat kaikki käytön seurauksiin.
”Kannabis voi vaikuttaa kuljettajaan rauhoittavasti ja voimakkaasti väsyttäen. Ajoon tämä voi heijastua
ajonopeuden vaihteluna, vaikeuksina pysyä ajoradalla ja reaktioiden viivästymisenä. Toisaalta kannabiksen tuoma euforia voi aiheuttaa kuljettajalle arvostelukyvyn romahtamista ja omien kykyjen yliarvioimista, mikä voi johtaa vastuuttomaan ajotapaan, suuriin nopeuksiin ja riskiohituksiin. Kannabis heikentää myös keskittymiskykyä ja kuskin huomio voi kiinnittyä mitättömiin ärsykkeisiin. Tällöin kuljettaja voi jättää punaisen liikennevalon huomiotta tai reagoimatta näkökentän reunalla erottuvaan jalankulkijaan”, Loikkanen luettelee.
Myös sekakäyttö, eli alkoholin ja muun päihdyttävän aineen yhdistäminen, on yleistä.
”Erityisesti alkoholin kanssa käytettynä kannabiksen yhteisvaikutukset voivat olla melkeinpä mitä tahansa ja vaikeasti ennustettavissa.”
Pakeneeko pilvenpolttaja poliisia?
Kun poliisilta kysytään, erottuuko kannabiskuljettaja muista huumerattijuopoista mitenkään, on yleispätevää vastausta vaikea antaa.
”Pelkkää kannabista käyttäneet kuskit ovat pääsääntöisesti rauhallisia ja käyttäytyvät asiallisesti. Kannabis saattaa tehdä kuskista hieman hitaan, joten heidän takaa-ajolleen on tarvetta vain harvoin. Asia mutkistuu, jos kannabiksen voimalla ajavan kuljettajan hallussa on huumeita tai muuta laitonta tai kyseessä on etsintäkuulutettu henkilö, mikä laukaisee kuskin pakohalut”, kertoo poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.
Eri juttu on sekakäyttäjät, joiden veressä on muutakin kuin kannabista.
”Sekakäyttäjillä pakovietti voi laueta mitättömästäkin syystä. Jos veressä on kannabiksen lisäksi amfetamiinia tai muuta vastaavaa huumetta, kasvaa pakenemisen todennäköisyys huomattavasti”, Kallio toteaa, mutta jatkaa, että valtaosa rattijuopoista ja huumerateista käyttäytyy kiinniottotilanteessa rauhallisesti.
Suomalaiset sallivampia kannabiskuskeja kohtaan
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksessa vuonna 2018 yli puolet alle 35-vuotiaista vastaajista ilmoitti tuntevansa henkilökohtaisesti jonkun huumeidenkäyttäjän. Raportissa arvioidaan, että henkilökohtaisen kosketuspinnan laajentuminen on karsinut pelkoa huumeita kohtaan ja lieventänyt asenteita. Näin on eritoten kannabiksen kohdalla.
Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista rattijuopumukseen vuonna 2020. Lähes yhdeksän
kymmenestä vastaajasta (88 %) piti erittäin vakavana liikennerikkomuksena rattijuopumusta, joka johtuu kovista huumeista, kuten amfetamiinista tai kokaiinista. Kannabiksen aiheuttamaa rattijuopumusta piti erittäin vakavana liikennerikkomuksena 74 prosenttia vastanneista. Tähän väliin sijoittuu alkoholirattijuopumus, jota piti erittäin vakavana rikkomuksena 76 prosenttia suomalaisista.
Edellisen kerran suhtautumista rattijuopumukseen selvitettiin vuonna 2013. Silloin vastanneista 91 prosenttia piti rattijuopumusta yleisesti erittäin vakavana liikennerikkomuksena. Suomalaisten suhtautumisen asiaan voi arvioida siis aavistuksen lientyneen.
Nuoret näkevät kannabiksen myös riskinä
Liikenneturva selvitti oppilaitoskyselyllä nuorten asenteita päihteisiin syksyllä 2019. Ajokortillisista nuorista joka kymmenes oli ajanut joskus huumeiden vaikutuksen alaisena ja lähes joka neljäs alkoholin vaikutuksen alaisena. Nuorista lähes kolme viidestä nosti alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen nuorten suurimpien liikenneriskien joukkoon. Joka kymmenes koki kannabiksen riskitekijäksi.
Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen toteaa tulosten kertovan siitä, että päihteet ovat nuorilla läsnä liikenteessä muodossa tai toisessa. Jokaisen vanhemman tai nuoren kanssa toimivan on syytä havahtua asiaan.
”Huoltajan vastuulla on asettaa rajat, sopia pelisäännöistä ja olla itse esimerkkinä. Nuoren kanssa tulee keskustella siitä, miten kaveriporukassa käyttäydytään liikenteessä ja miten voi toimia, jos kaverit yllyttävät riskinottoon. Miettikää esimerkiksi sitä, miten nuori voi toimia silloin, jos illanviettoon liittyy päihteitä tai jos tämän kaveri pyrkii rattiin päihtyneenä”, Loikkanen kannustaa.
