Kun ihminen vanhenee, hänen kehossaan tapahtuu monenlaisia muutoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi liikkumiseen ja havainnointiin. Mitä voimme tehdä, että liikkuminen liikenteessä olisi kaikille turvallista ja turvallisen tuntuista?
Kuvittele itsesi seuraavissa tilanteissa:
Ajat autolla. Edessäsi on suojatie. Jalkakäytävällä odottaa rollaattorin kanssa mummo, joka on aikeissa mennä tien yli. Hidastat, mutta mummo ei hievahdakaan. Hän lähteekin etenemään juuri, kun meinaat painaa kaasua. Pysähdyt ja annat hänen ylittää tien. Kun hän on jo lähes ylittänyt sen, painat jälleen kaasua ja jatkat matkaa.
Pyöräilet yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä. Edessäsi kävelee pappa rollaattorin kanssa. Hänen liikkumisensa ei selvästikään ole enää yhtä sujuvaa kuin sinulla. Hän kävelee lähes keskellä jalkakäytävää. Hidastat ja ohitat hänet sopivaksi katsomastasi kohdasta ja jatkat matkaa.
Mitä itse asiassa tapahtui? Hidastitko riittävästi? Ohititko riittävän kaukaa? Annoitko henkilölle riittävästi aikaa huomata sinut?
Ikääntyminen vaikeuttaa havaintojen tekemiseen
Kun ihminen vanhenee, hänen kehossaan tapahtuu vähitellen monenlaisia muutoksia, jotka tekevät liikenteessä liikkumisesta erilaista kuin nuorempana.* Kuuloaistin heikkenemisen takia takaa tulevaa liikennettä voi olla vaikeampi seurata. Sama kuin itse kuuntelisit musiikkia kuulokkeilla. Näköaistissa tapahtuu myös muutoksia. Liikkuvia hahmoja on vaikeampi erottaa samanvärisestä taustasta, ja kirkkaat valot häikäisevät pidempään. Ehkä mummon hitaaseen liikkeelle lähtöön suojatiellä oli syynä juuri se, että aurinko häikäisi.
Toinen merkittävä muutos kehossa on tiedonkäsittelyn hidastuminen. Hidastumisen taustalla on osittain lihasvoiman, kestävyyskunnon ja liikkuvuuden heikkeneminen. Keho ei liiku yhtä ketterästi kuin aiemmin. Tahdonalaisen liikkumisen edellytyksenä on kuitenkin aivoista lähtevä käsky lihaksille. Liikenteessä käsky pohjautuu usein liikenneympäristössä tehtyyn havaintoon, joka kulkeutuu aistien kautta aivoihin tulkittavaksi. Tulkinnan seurauksena voi lähteä vaikkapa käsky lihaksille pysähtyä tai astua sivuun. Tämä ”komentoketju” aistihavainnosta lihasten liikkumiseen hidastuu iän myötä.
Ketjusta tekee vielä monimutkaisemman se, että ympäristössä on todennäköisesti käynnissä monta yhtäaikaista havainnoitavaa tapahtumaa.
Kuvittele, että käytät tietokoneen selainta. Klikkaat nettisivulla painiketta, jonka kuuluisi viedä sinut toiselle sivulle. Mitään ei kuitenkaan tapahdu ja päätät klikata paluupainiketta. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Avaako selaimesi uuden sivun, jääkö se nykyiselle sivulle vai palaako se edelliselle?
Voi olla, että rollaattorilla liikkunut henkilö ei lähtenyt liikkeelle, koska hän ei ehtinyt käsitellä tapahtumien kulkua yhtä nopeasti kuin sinä. Tai ehkä hän ei ehtinyt havaita lähestymistäsi ennen kuin päättikin lähteä ylittämään tietä.
Iäkäs keho on hauras
Hidas liikkeelle lähtö saattoi myös johtua siitä, että henkilö pohti, kannattaako hänen lähteä ylittämään suojatietä ollenkaan auton lähestyessä. Iän myötä ihmisen keho haurastuu. Keho kestää heikommin erilaisia iskuja. Iäkäs saa vakavia vammoja esimerkiksi suojatiellä entistä todennäköisemmin** Pelkästään pieni töytäisy voi käynnistää tapahtumaketjun, jossa henkilö horjahtaa, kaatuu ja esimerkiksi murtaa lonkkansa. Luun murtumisesta ikääntynyt toipuu huonommin kuin nuorempi.
Rollaattorin kanssa kulkeva henkilö ei todennäköisesti tee äkkinäisiä liikkeitä eri suuntiin, joten omasta näkökulmastasi voit suhteellisen luottavaisin mielin ohittaa hänet. Niin tehdessäsi saatoit kuitenkin juuri säikäyttää hänet pahemman kerran. Hän ei välttämättä huomannut, että tulet pyörällä takaa. Ilmaannuit vain suoraan hänen viereensä vauhdilla, joka tuntui hänen etenemistahtiinsa nähden kohtuuttoman nopealta. Kun ohitit hänet autollasi suojatien ylityksen jälkeen, hän ehkä tunsi, että ”takki viuhui takana”, kuten eräs osallistuja kuvaili tilannetta ikääntyneille suunnatussa tilaisuudessa.
Panosta myös turvallisuuden tunteeseen
Oletko joskus aikuisiällä itse joutunut varomaan kättäsi tai jalkaasi, etkä ole pystynyt liikkumaan normaalisti? Silloin varmasti tunnistat pelon tunteen siitä, että joku osuu sinuun tai itse töpeksit ja joudut tekemään nopeita korjausliikkeitä pysyäksesi pystyssä, vaikka et kivun tai rajoittuneen liikkumiskyvyn takia siihen pysty. Kun aloit toipumaan, paras lääke oli todennäköisesti liike. Näin asian laita on myös ikääntyneenä. Liike ylläpitää toimintakykyä vielä silloinkin, kun toimintakyky on jo heikentynyt.*** Kotiin ei saisi jäädä, kun eteenpäin vielä pääsee. Liikkeelle lähtemiseen varmasti myös rohkaisee tunne siitä, että se voi tapahtua turvallisesti.
Mikä siis ohjenuoraksi siihen, että liikkuminen liikenteessä olisi meille kaikille sekä turvallista että turvallisen tuntuista? Vastaus: Hidasta, viesti aikeesi selkeästi, hidasta vielä lisää, anna aikaa ja jätä reilusti tilaa.
Katso myös, mitä Räpätit toivovat sinulta: https://www.youtube.com/watch?v=BG7aU5fDt7g.
Lähteitä:
*Dewar, R. 2016. Pedestrians and Bicyclists. Teoksessa Smiley, A. (ed.). Human Factors in Traffic Safety. Lawyers & Judges, 2015, 3rd ed. s. 462-465.
**Lindberg, 2012. Nya Krockvåldskurvor för fotgängares risker vid påkörning av bil (linkkiupotus: https://www.trafikverket.se/contentassets/1da5bb2b8cb64f7996653cc4dfad2694/arkiv/2_2_nya_krockvaldskurvor_for_fotgangares_risker_vid_pakorning_av_bil.pdf)
***Muun muassa Pitkälä, K. ja Strandberg, T. 2018. Sairauksien ehkäisy kannattaa vielä vanhanakin. Duodecim-lehti, 2018, 134(11), s. 1141-8, https://www.duodecimlehti.fi/duo14362 sekä Uusi-Rasi, K., Karinkanta, S., Kannus, P., Tokola, K., & Sievänen, H. 2020. Does long-term recreational gymnastics prevent injurious falls in older women? A prospective 20-year follow-up. BMC Geriatrics, 20, 37 (2020) https://doi.org/10.1186/s12877-020-1428-0.
