Pyörän valoille asetetut vaatimukset koskevat vain valojen väriä ja suuntaa. Siis vaaleaa eteen ja punaista taakse. Siihen, tuleeko valon olla vilkkuva vai tasaisesti palava, ei ole erikseen otettu pykälissä kantaa. Liikenneturva suosittelee yhtäjaksoisesti palavia polkupyörän valoja ja seuraavassa kerromme miksi.
Pyöräilyn määrää pyritään lisäämään niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Pyöräilyn määrän kasvaessa turvallisuus ei kuitenkaan saa jäädä jalkoihin. Kun polkupyörien valojen käyttöä tarkastellaan liikenneturvallisuuden näkökulmasta, pääviestinä on usein valojen käytön yleistyminen ylipäätään. Kysymys valon asetuksesta jää turvallisuuskeskusteluissa siksi monesti toissijaiseksi.
Vain vähän tietoa löytyy siitä, kuinka monella onnettomuuteen joutuneella pyöräilijällä on ollut kunnolliset valot käytössä. Iso osa pyöräilyonnettomuuksista ei tilastoidu virallisiin onnettomuustilastoihin. Vaikka onnettomuus tapahtuisi pimeällä, merkitystä voi olla esimerkiksi kelillä, liikenneympäristöllä tai kuljettajan ajokunnolla. Näkyvyysolosuhteiden vaikutusta pyöräilyonnettomuuksiin onkin vaikea arvioida.
Esimerkiksi Norjassa on kuitenkin arvioitu, että kuolleiden ja loukkaantuneiden pyöräilijöiden määrä voisi vähentyä kolmella prosentilla, jos kaikki uudet polkupyörät myytäisiin varustettuna valoilla ja kymmenellä prosentilla, jos kaikki pyöräilijät käyttäisivät valoja pimeällä.
Mitä valoja pyörässä tulee olla?
Nykylainsäädännössä – tieliikennelaissa ja ajoneuvolaissa – polkupyörä määritellään ajoneuvoksi. Valoja on pyöräillessäkin käytettävä pimeän ja hämärän aikaan sekä näkyvyyden ollessa heikentynyt.
Eteenpäin tulee olla valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Taaksepäin näyttävän valon tulee olla punainen. Valaisimia saa olla useampi kuin yksi. Valaisimia ei tarvitse sijoittaa leveyssuunnassa pyörän keskilinjaan. Valaisimet voidaan myös korvata ominaisuuksiltaan vastaavilla polkupyöräilijään kiinnitetyillä valaisimilla. Traficomin määräys asiasta on tosin päivittymässä.
Polkupyörässä saa olla parillinen määrä keltaista tai ruskeankeltaista valoa näyttäviä suuntavalaisimia. Suuntavalaisimien on oltava vilkkuvia ja ne on asennettava symmetrisesti pituussuuntaisen keskilinjan suhteen. Polkupyörässä saa olla myös parillinen määrä muita sivulle suunnattuja keltaista tai ruskeankeltaista valoa näyttäviä valaisimia.
Eteenpäin tulee olla valkoista tai vaaleankeltaista valoa näyttävä valaisin. Taaksepäin näyttävän valon tulee olla punainen.
Miten valoja käytetään tällä hetkellä?
Liikenneturvan vuotuisten seurantojen mukaan etuvaloa käyttää pimeän ja hämärän aikaan pyöräilevistä 57 prosenttia. Näistä vain harvalla oli valo vilkkuasetuksella.
Vuoden 2019 syksyllä toteutetuissa seurannoissa tarkkailtiin myös takavalon käyttöä, vaikka punainen takavalo tuli pimeällä ja hämärällä pyöräileville pakolliseksi vasta uuden tieliikennelain tultua voimaan 1. kesäkuuta 2020. Punainen takavalo oli käytössä joka viidennellä. Vilkkuvien valojen osuutta ei takavaloista tarkkailtu.
Suomessa valojen käyttöä ei pyöräillessä edellytetä valoisaan aikaan, ellei näkyvyys muuten ole huonontunut. Tutkimuksissa on kuitenkin löytynyt näyttöä siitä, että päiväsaikaankin takavalo auttaa autoilevia havaitsemaan pyöräilijän paremmin. Pyöräilijä tunnistettiin huomattavasti kauempaa, kun käytössä oli vilkkuva tai kiinteästi palava istuimeen asennettu takavalo verrattuna siihen, ettei valoa ollut lainkaan.
Tutkimuksissa on kuitenkin löytynyt näyttöä siitä, että päiväsaikaankin takavalo auttaa autoilevia havaitsemaan pyöräilijän paremmin.
Miten muualla?
Ruotsissa valon tulee näkyä riittävän kauas. Punaista valoa näyttävän takavalon tulee näkyä selvästi 300 metrin päähän. Takavalo voi olla vilkkuva, jos se vilkkuu vähintään 200 kertaa minuutissa. Samalta etäisyydeltä on voitava havaita polkupyörä myös edestäpäin, tosin etuvalon tulee Ruotsissakin olla vaalea.
Hollannissa valo ei saa vilkkua. Pyörässä on käytettävä valkoista tai keltaista etuvaloa ja punaista takavaloa, kun ajetaan pimeällä tai näkyvyyden ollessa heikentynyt. Valojen suunnan on oltava suoraan eteen tai taakse, eivätkä ne saa vilkkua. Valo voi olla pyörässä tai pyöräilijässä. Pyörässä on oltava myös punainen takaheijastin, keltaiset poljinheijastimet sekä keltaiset tai valkoiset sivuheijastimet. Pyörän valoille ei ole asetettu mitään laatuvaatimuksia.
Tanskassa määritellään Ruotsin tapaan 300 metrin etäisyys, jolta polkupyörän valojen on oltava selvästi näkyvissä. Valojen tulee näkyä myös sivulle. Ajovalo voi olla valkoinen, keltainen tai sinertävä. Takavalo on punainen. Valkoiset, sinertävät ja punaiset valot voivat vilkkua – vähintään 120 välähdystä minuutissa. Keltaisten ajovalojen on oltava jatkuvasti päällä.
Isossa-Britanniassa suositellaan kiinteää valoa.Yöaikaan pyöräillessä on oltava eteenpäin valkoinen ja taaksepäin punainen valo. Vilkkuvalot sallitaan, mutta suositellaan, että ajettaessa alueella, missä ei ole katuvalaistusta, käytetään kiinteää etuvaloa.
Eli miten säädän pyörän valoni jatkossa?
Tasaista valoa pyörässä puoltaa moni asia.
Ensiksikin vilkkuvilla valoilla on liikenteessä jo oma roolinsa. Vilkkuvia valoja käytetään liikenteessä varoitusvaloina. Ruskeankeltaiset vilkut ovat käytössä varoitusvalaisimissa ja vilkkuva valkoinen valo puolestaan rautatien tasoristeyksissä. Vilkkuvat siniset tai punaiset valot on varattu hälytysajoneuvoille.
Vilkkuvaa valoa käytetään myös suuntamerkkinä. Polkupyöräänkin tai kypärään voi asentaa vilkut, vaikka perinteisempi tyyli suuntamerkin näyttämisellä tapahtuu kättä ojentamalla.
Toiseksi tasaista valoa puoltaa pyöräilijän oma näkeminen. Vilkkuva etuvalo ei tue pyöräilijän turvallisesta ajamista, sillä se valaisee huonommin pyöräilijän reittiä kuin kiinteästi palava valo.
Kolmanneksi vilkkuvat valot voidaan kokea häiritseviksi ja pahimmillaan voivat aiheuttaa sairauskohtauksen, kuten valoherkän epilepsia- tai migreenikohtauksen. Liikenneturvan viime vuoden joulukuussa toteuttamassa kyselyssä kaksi viidestä vastanneesta koki, että vilkkuva valo pyörässä häiritsee. Liikenteessä kulkiessamme on tärkeä ottaa myös muut liikkujat huomioon. Muiden tienkäyttäjien on myös helpompi arvioida kiinteästi palavan valon (ja pyöräilijän) etenemistä ja etäisyyttä kuin vilkkuvan valon.
Vilkkuvia valoja käyttävät usein kokevat, että vilkku auttaa erottumaan paremmin. Myös Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kaksi viidestä kokee, että vilkkuvalo lisää pyöräilijän havaittavuutta kiinteästi palavaa valoa paremmin. Ja näin voi hyvin olla, että vilkkuvalo liikenteessä erottuu ja herättää huomion – ovathan ne käytössä hälytystehtävissäkin.
Jos huolenaiheena on oma näkyvyys ja toisten huomaaminen, voisiko vilkkuvalojen sijasta ajatella kuitenkin huomiovaatetusta tai heijastinliivejä?
Tutkimustietoa aiheesta:
ANEC (European consumer voice in standardization) 2012
Lahrmann, Harry; Madsen, Tanja Kidholm; Olesen, Anne Vingaard: Randomized trials and self-reported accidents as a method to study safety-enhancing measures for cyclists—two case studies. Artikkeli julkaisussa: Accident Analysis & Prevention, Volume 114, 2018, pp 17-24
Darlene E. Edewaard, Drea K. Fekety, Ellen C. Szubski, Richard A. Tyrrell: Highlighting Bicyclist Biological Motion Enhances Their Conspicuity in Daylight. Artikkeli julkaisussa: Accident Analysis & Prevention Volume 142 2020 105575
Edewaard, Darlene, Szubski, Ellen, Tyrrell, Richard, Duchowski, Andrew: The Conspicuity Benefits of Bicycle Taillights in Daylight. Proceedings of the Tenth International Driving Symposium on Human Factors in Driver Assessment, Training and Vehicle Design 2019.
Edewaard, D. E., Fekety, D. K., Szubski, E. C., Tyrrell, R. A., & Rosopa, P. J.: The Conspicuity Benefits of Dynamic and Static Bicycle Taillights at Night. Artikkeli julkaisussa: Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting, 2017 61(1), 1567–1568.
Rajaram Bhagavathula, Ronald B. Gibbons, Brian M. Williams: Visibility of Bicycle Headlamps, Tail lamps and Retroreflective Markings in Real Road Conditions: Results of a Pilot Study. Konferenssissa 6th Annual International Cycling Safety Conference 21-22 September 2017, Davis, California, USA.
Bhagavathula, Rajaram, Gibbons, Ronald B., Williams, Brian, Connell, Caroline: Bicycle Visibility: Conspicuity of Bicycle Headlamps, Tail Lamps, and Retroreflective Garments in Nighttime Roadway Environments. Artikkeli: National Surface Transportation Safety Center for Excellence 2020.
Høye, Alena; Hesjevoll, Ingeborg S.: Bicycle conspicuity – Use and effects of bicycle lights in Norway TØI Report, Issue 1478/2016, 2016, 92p.
