Poikkeuksellinen kevät lykkäsi monen moottoripyöräilijän kauden aloitusta tavanomaista myöhemmäksi. Samalla myös moottoripyöräilyä aloittelevien tai isompaan pyörään vaihtavien pyörähankintoihin liittyvää somekirjoittelua ja muuta kirjeenvaihtoa on päässyt seuraamaan pitkin kevättä ja alkukesää. Näissä yhteyksissä esiin on aiempien vuosien tapaan noussut tietämättömyyttä siitä, millaista moottoripyörää milläkin ajokortilla saa ajaa.
Kolmen A:n moottoripyöräilyä
Suomessa moottoripyöriin liittyviä ajokorttiluokkia on nykyisen ajokorttilain (386/2011) mukaisesti kolme kappaletta: A1, A2 ja A. Nämä ajokorttiluokat perustuvat yhteiseurooppalaiseen säännökseen, eikä niihin ole kansallista liikkumavaraa. Ennen nykyistä lakia voimassa ollut ajokorttiasetus (845/1990) jakoi moottoripyöriä koskevat ajokorttiluokat niin, että A1-luokan ajokortilla sai ajaa sylinteritilavuudeltaan enintään 125-kuutiosenttisiä (cm3) moottoripyöriä (nk. kevytmoottoripyöriä, ”piikkejä”), joiden teho oli enintään 11 kilowattia (kW).
A-luokan ajokortilla sai ajaa mitä tahansa moottoripyörää niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen. Mutta tähänkin oli lisäehtoja. Sellaista A-luokan ajoneuvoa, jonka teho ylitti 25 kW tai tehon suhde ajoneuvon omamassaan oli yli 0,16 kilowattia kilogrammaa kohti (kW/kg), sai kuljettaa vain, jos A-luokan ajo-oikeus oli ollut vähintään kaksi vuotta tai jos 21 vuotta täyttäneenä oli suorittanut ajokortin moottoripyörällä, jonka teho oli vähintään 35 kW. Tämä johti siihen, että vanhankin asetuksen aikana puhuttiin kolmesta eri ajokorttiluokasta: A1, ”väli-A” (tai ”pikku-A”) ja ”iso A”.
Nykyisessä ajokorttilaissa A1-luokan 125 cm3 ja 11 kW rajoitusten lisäksi tehopainosuhde saa olla korkeintaan 0,1 kW/kg. A-luokan ajokortilla saa ajaa mitä tahansa moottoripyörää. A1-luokan ajokortilla ajettavan kevytmoottoripyörän ostaminen on vielä varsin yksinkertaista ja A-luokan ajokortin omaavan ei tarvitse tehojen osalta pohtia asiaa. Vanhan väli-A:n korvannut A2-luokka on moottoripyörän ostamisen kannalta eniten tarkkuutta vaativa.
Myytti A2-moottoripyöristä
Ennen nykyisen A2-luokan määrittelyyn porautumista täsmennetään vielä eräs asia. Ei ole olemassa A2-rekisteröityjä, A2-katsastettuja, A2-kilvellisiä, A2-paperillisia tai mitenkään muutenkaan suoraan mihinkään ajokorttiluokkaan määritettyjä ajoneuvoja, vaikka näitäkin termejä näkee moottoripyörien kaupittelun yhteydessä käytettävän. On vain erilaisia ajoneuvoja, joko alkuperäisiä tai muutettuja, joita tietyllä ajokortilla joko saa tai ei saa ajaa. Erilaisten moottoripyörien ajo-oikeuteen liittyvät rajoitukset perustuvat ajokorttilaissa oleviin ajokorttiluokkien määritelmiin, eivät ajoneuvolakiin (1090/2002).
Vanhan väli-A:n määrittelyn mukainen ajoneuvo saattoi olla jo tehtaalta lähtiessään valmiiksi 25-kilowattinen tai se oli voitu muuttaa, ”kuristaa”, tehokkaammasta, vaikkapa yli 100-kilowattisesta pyörästä. Teoriassa mistä tahansa moottoripyörästä pystyi tekemään väli-A:lla ajettavan. Tämä kuitenkin muuttui nykyisen lain myötä.
Huomio enimmäistehoon ja tehopainesuhteeseen
A2-luokan ajokortilla saa ajaa moottoripyöriä, joiden enimmäisteho on 35 kW ja tehopainosuhde enintään 0,2 kW/kg ja joita ei ole muutettu ajoneuvosta, jonka alkuperäinen teho on yli kaksi kertaa suurempi (70 kW). Näin ollen esimerkiksi se, milloin teholtaan rajoitetun moottoripyörän muutoskatsastus on tehty, ei liity mitenkään siihen, millä ajokortilla kyseistä ajoneuvoa saa ajaa.
Samalla kun ”väliteholuokan” moottoripyörän rajat teholle ja tehopainosuhteelle nousivat, rajoitettiin merkittävästi sitä, millaisesta pyörästä voidaan muuttaa A2-ajokortilla ajettava. Markkinoilla on edelleen liikkeellä runsaasti käytettyjä moottoripyöriä, jotka on kuristettu 25-kilowattisiksi, mutta joiden alkuperäinen teho on yli 70 kW. Tällaisia moottoripyöriä ei saa ajaa A2-luokan ajokortilla, vaikka monissa myynti-ilmoituksissa näin annetaan ymmärtää. 18.1.2013 tai aikaisemmin suoritetut väliteholuokan A-ajokortit noudattivat vielä vanhoja säädöksiä, mutta nämä ajokortit ovat nykyisen lain siirtymäsäännösten puitteissa muuttuneet jo vuosia sitten rajoittamattomiksi A-luokan ajokorteiksi.
On siis täysin mahdollista, että myynnissä on käytettyjä moottoripyöriä, joiden teho on alle 35 kW, mutta joita ei A2-luokan ajokortilla saa ajaa. Mikäli näin tekee, syyllistyy rikoslain (39/1889) mukaiseen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, josta rangaistuksena on joko sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa ajetaan ajoneuvoa, jonka rekisteriotteen mukaan teho on muutettu ajokorttiluokkaa vastaavaksi, mutta todellisuudessa ajoneuvo on tehoiltaan alkuperäinen.
Myös tehopainosuhde on huomioitava: siinä, missä vanhojen säädösten aikaan 25-kilowattisen pyörän tuli olla vähintään 156,25-kiloinen, pitää nykyisen lain mukaisen 35-kilowattisen pyörän olla vähintään 175-kiloinen. Muussa tapauksessa tehoa on rajoitettava pienemmäksi kuin mitä pelkkä tehorajoitus määrää. Tästä syystä erittäin kevyttä pyörää ei voi ajaa A2-kortilla, jos sallittu tehopainosuhde ylittyy, vaikka sallittu teho ei ylittyisikään. Siksi keveimmät A2-kortillisille tarkoitetut moottoripyörät ovat tehoiltaan alle 35-kilowattisia.
Tunne ajoneuvosi ja tarkista ajo-oikeutesi
Lain muuttuessa markkinoiden tarjonta sekä uusien että käytettyjen moottoripyörien osalta oli vielä rajoittunutta, mutta sittemmin valmiiksi A2-luokan ajokortilla ajettavia tai sellaiseksi muutettavia pyöriä on tullut useiden valmistajien mallistoihin runsaasti. Myös siirtymäsäännökset aiheuttivat lain voimaan tulon jälkeen hämmennystä, mutta siirtymäaikakin on jo ollut pitkään historiaa. Kokonaan toinen asia jo suoritettujen ajokorttien ohella ovat kuljettajaopetuksessa käytettyjen tutkintoajoneuvojen vaatimukset, mutta niistä riittäisi kerrottavaa vähintään toisen saman mittaisen blogikirjoituksen tarpeisiin.
Pelkkä asianmukainen kalusto ei riitä, vaan myös kuljettajan toiminnan on liikenteessä kaikissa tilanteissa oltava turvallista.
Ei ole sattumaa, että alemmissa moottoripyörän ajokorttiluokissa on pyritty tukemaan turvalliseksi ja vastuulliseksi kuljettajaksi kasvamista suorituskyvyltään rajoitetuilla ajoneuvoilla. Pelkkä asianmukainen kalusto ei kuitenkaan riitä, vaan myös kuljettajan toiminnan on liikenteessä kaikissa tilanteissa oltava turvallista. Vaikka moottoripyöräily onkin monelle enemmän elämyksellinen harrastus kuin jokapäiväinen kulkumuoto, pidetään huoli, että matkan motiivista riippumatta jokainen ajo päättyy ehjänä perille pääsemiseen.
