Liikenneturvaa kiinnostaa, missä aineissa suomalaiset ovat liikenteessä. EU:n tukemassa DRUID-tutkimuksessa selvitettiin päihteiden käyttöä eri puolilla Eurooppaa. Suomalaisessa liikenteessä oli vähemmän rattijuoppoja ja ”huumeratteja” kuin muualla Euroopassa, mutta enemmän ajokykyä heikentävien lääkeaineiden käyttäjiä. THL:n tutkijat arvioivat jopa, että liikenteessämme on enemmän rauhoittavia lääkkeitä käyttäneitä kuljettajia kuin alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä.
Suomalainen huumekuski ei siis ole stereotyyppisesti nuori kannabiksen tai amfetamiinin käyttäjä, vaan rauhoittavien lääkkeiden sumussa rattiin tarttunut 50-vuotias. Hän käyttää bentsodiatsepiinejä esimerkiksi unihäiriöitä helpottaakseen. Toki lääkepurkeista löytyy punainen varoituskolmio ja oma lääkärikin osaisi ohjeistaa, voiko lääkkeen ottanut ajaa seuraavana aamuna.
Silti poliisi tavoittaa liikenteestä vuosittain noin 4 000 kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voimassa olevassa huumausaineasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja opiaatteja.
Tässä lehdessä on myös haastateltu liikennelääketieteen professori Timo Tervoa, joka arvioi, että lääkeaineiden aiheuttama väsyminen ja päihtyminen ovat yleistymässä liikenteessämme. Tervon mukaan lisää valistusta tarvitaan sekä lääkäreille että autoilijoille.
Liikenneturva tutkii monia liikenteen ilmiöitä: koettua turvallisuutta, pelkoja, asenteita ja liikennekäyttäytymistä. Jatkossa myös suhtautumista lääkkeiden käyttöön on syytä selvittää tarkemmin, jotta valistusta voidaan kohdentaa paremmin ja valita ne viestit, jotka puhuttelevat ihmisiä aidosti heidän arjessaan. Harva työelämän oravanpyörässä polkeva viisikymppinen kokee itseään huumekuljettajaksi, vaikka illalla otetut unilääkkeet heikentäisivätkin aamun ajokykyä.
