Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mielestä lainsäätäjä voi näyttää suuntaa ja parantaa olosuhteita, jotta liikenneturvallisuus paranee. Liikenneturvallisuuden pohjana ovat kuitenkin muut tienkäyttäjät huomioon ottavat asenteet. Niiden muokkaamisessa riittää edelleen työsarkaa.
Viime syksyn liikenneturmissa oli osallisina useita lapsia. Moni pysähtyikin pohtimaan, onko liikenne turvallista. Samaa tunnustaa miettineensä myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Pelko voi viedä yhteiskuntaa nopeasti väärille urille.
”Liikenne on ihmisen näkökulmasta aina turvallisuuskokemus. Siksi meidän on rakennettava luottamus ja siellä koettu turvallisuus takaisin.”
Ministerillä on rakennustyöhön neljä työkalua: lainsäädäntö, valistus, liikennekulttuuri ja koko liikennejärjestelmän muutos.
Yhteistyöllä eteenpäin
Ministerin mielestä lainsäädännön mahdollisuuksiin tunnutaan välillä ladattavan ylisuuria odotuksia. Syksyn
onnettomuuksien jälkeen hänen johtamansa ministeriö sai valtavasti palautetta ja ehdotuksia aina suojateiden määrästä valo-ohjauksen teknisiin ratkaisuihin.
”Helposti ajatellaan, että ministeriössä voidaan päättää ihan kaikesta ja tehdä mitä tahansa”, hän toteaa.
Lainsäädännön kautta voidaan Bernerin mukaan vaikuttaa tiettyihin asioihin, esimerkiksi uuden teknologian käyttöönottoon. Suoraan vaikuttamisen sijaan hän kuitenkin korostaa yhteistyötä.
Valistaminen ja tiedon välittäminen perustuu pitkälti yhteistyöhön. Ministeriö kertoo uusista lakimuutoksista tuoreeltaan, mutta muut tahot jatkavat valistusta juurruttaakseen pelisäännöt
käyttäytymisen muutokseen.
”Juuri tässä Liikenneturva tekee hyvillä kampanjoillaan keskeistä työtä”,ministeri kiittelee.
Suomalaisessa liikennekulttuurissa riittää Bernerin mukaan työnsarkaa. Tuleville sukupolville pitää olla itsestäänselvyys, että liikenteessä annetaan tilaa. Ministeri panostaisi kohteliaisuuteen, välittämiseen ja ymmärrykseen siitä, että liikenne on ihmisten välistä vuorovaikutusta.
”Meidän on huomioitava jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Emme saa olla esimerkiksi autodominantteja.”
MaaS on koettua turvallisuutta
Kun puhe kääntyy liikenneturvallisuuden parantamiseen teknologian avulla, ollaan ministerille mieluisassa aiheessa. Automatisoitu liikenne vähentää onnettomuuksia ja tätä kehitystä on Bernerin mukaan edistettävä. Suomeen rakennetaankin muun muassa älykkään liikenteen koealueita, joilla mahdollistetaan uuden teknologian rantautuminen Suomeen. Lähtölaukaus on Tunturi-Lapissa käynnistyvä älyliikenteen pilottihanke Aurora.
Yksi puhutuimmista liikennepolitiikan kehityssuunnista on myös MaaS (Mobility as a Service – Liikkuminen palveluna). Se on visio, jossa asiakaslähtöiset liikkumispalvelut muokkaavat tapaa liikkua esimerkiksi kyydinjako- ja kuljetusketjujen avulla.
Vanhakantaisessa liikennejärjestelmässä rakennetaan ensin infra, johon liikkuja sopeutuu. MaaS-ajattelussa tämä malli käännetään ylösalaisin ja keskiöön nousee palvelun käyttäjä.
”Liikkujan luonnollisena jatkeena on älypuhelin, johon johdetaan tietoa ruuhkista, reiteistä, palveluista. Pitemmälle vietynä tieto voi ohjata siihen, mikä väylä on turvallinen ja mistä esimerkiksi lapsen kannattaa kulkea”, Berner visioi.
Avoin data mahdollistaa myös omat joukkoistamispalvelut, joilla voi toteuttaa vaikkapa kävelevän koulubussin, jossa kouluun kävellään turvallisesti yhdessä aikuisen kanssa. Ministerin mukaan turvallisuus onkin tulevissa liikennepalveluissa hyvin keskeinen osa-alue.
”MaaS on nimenomaan koettua turvallisuutta ja tietoon perustuvaa luottamusta. Mitä enemmän tiedät, sitä enemmän syntyy myös luottamusta. Ja tiedon paikkansapitävyys lisää edelleen luottoa”, Berner kuvaa yhtälöä.
Liikkujan luonnollisena jatkeena on älypuhelin, johon johdetaan tietoa ruuhkista, reiteistä, palveluista.
Anne Berner
Normienpurku ei ole itseisarvo
Esimerkeiksi kelpaavat pätevyysvaatimukset ja ikärajojen alentamiset. Jokaisen muutoksen kohdalla olisi huolehdittava, että vastuut ja vapaudet ovat tasapainossa. Berner uskoo, että yksilön vastuu kasvaa monessa asiassa.
Liikenneturvallisuutta on perinteisesti rakennettu normien ja sääntelyn avulla. Siksi niiden purku myös pelottaa. Toisaalta joillekin tahoille se on keino ajaa läpi helpotuksia itselle epämieluisaan, mutta yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeään säännöstöön.
Anne Bernerin mielestä normienpurku ei saa olla itseisarvo. Niitä ei pureta purkamisen riemusta, vaan vastuullisesti. Tavoitteena on sujuvoittaa ihmisten arkea ja poistaa turhaa byrokratiaa.
”Jos muutetaan oikeuksia ja velvollisuuksia, niiden on silti oltava tasapainossa. Emme voi siirtää valtaa, jos emme kykene siirtämään myös vastuuta”, ministeri muistuttaa.
Anne Berner
- Liikenne- ja viestintäministeri 2015–
- Ensimmäisen kauden kansanedustaja (kesk.)
- Vallila Interiorin pääomistaja ja monipuolinen hallitusammattilainen
- Toiminut mm. Suomalaisen työn liiton johtokunnan ja Perheyritysten liiton hallituksen puheenjohtajana
- Liikkuu mielellään autolla tai kävellen, rentoutuu ratin takana.
Teknologiafriikki
Anne Berner kuvaa itseään teknologiafriikiksi ja uutta teknologiaa on hänen mielestään mielenkiintoista kokeilla. Ei siis ihme, että ministerin ranteessa on älykello, joka patistaa itsepintaisesti seisomaan pitkien palaveripäivien keskellä.
Bernerin mukaan on iso lahja olla mukana edistämässä digitalisaatiota ja nähdä, miten se muuttaa maailmaa. Toisaalta ministerin työ on tuonut mukanaan myös rajoituksia.
Esimerkiksi omaa liikkumista on pakko rajoittaa ja niinpä juuri laillistetut sähkökulkuvälineet ovat tapaturmariskin takia pitänyt jättää kokeilematta. Anne Berner ei siis vielä liiku viikonloppuisin tasapainolaudalla.
Nopealiikkeinen Anne Berner on kertonut myös ministerin työn vaatimista rytminvaihdoksista. Eri asioista tulee runsaasti ristikkäistä tietoa ja asioihin pitää todella perehtyä. Ennen hän pyrki tekemään päätöksen kolmessa minuutissa. Nyt on joskus syytä nukkua yön yli.
