Nopeusrajoitusten turvallisuusvaikutukset ovat jo pitkään herättäneet vilkasta ajatustenvaihtoa asiantuntijoiden ja tienkäyttäjien parissa.
Nopeusrajoitusten nostamista perustellaan ylinopeuksien ja onnettomuuksien vähenemisellä sekä ajan säästöllä. Toisaalta tiedetään, että pienetkin ajonopeuden muutokset vaikuttavat liikenneturvallisuuteen.
Aihetta on tutkittu Tanskassa, missä keväällä 2004 moottoriteiden yleinen nopeusrajoitus nostettiin 110 km/h:sta 130 km/h:iin. Korotus koski pääsääntöisesti sellaisia tieosuuksia, jotka sijaitsevat tiheästi asutettujen alueiden ulkopuolella. Hieman vajaalle puolelle moottoritieverkosta asetettiin tiekohtainen 110 km/h nopeusrajoitus. Niiden osalta nopeusrajoitus pysyi käytännössä ennallaan.
Muutoksen yhteydessä nopeusvalvontaa lisättiin ja sitä kohdennettiin erityisesti moottoriteille. Syyskuussa 2005 Tanskassa otettiin myös käyttöön virhepistejärjestelmä, jossa kolme ylinopeussakkoa tuo kuljettajalle ajokorttiseuraamuksia.
Valvonta laski keskinopeuksia
Tanskassa tehty nopeusrajoitusmuutoksen vaikutuksien analysointi osoitti, että niillä moottoritieosuuksilla, joilla nopeusrajoitukset pysyivät 110 km/h:ssa, keskinopeudet laskivat noin 3 km/h. Korkeampaan 130 km/h:een nostetuilla moottoritieosuuksilla keskinopeudet sen sijaan nousivat lievästi aiemmasta.
100 km/h rajoitukseen jääneillä tieosuuksilla keskinopeuden lasku johtui todennäköisesti lisääntyneestä nopeusvalvonnasta sekä muutoksen saamasta laajasta mediahuomiosta. Lisäksi nopeusrajoituksesta tiedotettiin 110 km/h tieosuuksilla aikaisempaa paremmin liikennemerkeillä, arvioi Tanskan teknillisessä korkeakoulussa
vanhempana tutkijana työskennellyt ja nykyisin Tanskan poliisissa asiantuntijana toimiva Tove Hels.
Helsin selvityksestä käy ilmi, että ennen virhepistejärjestelmän käyttöönottoa 130 km/h nopeusrajoitukseen nostetuilla teillä kirjattiin onnettomuuksissa aluksi 12 prosentin kasvu. 110 km/h teillä onnettomuusmäärät sen sijaan putosivat 30 prosenttia.
Nopeus ei lisää turvallisuutta
Helsin analyysissä ei keskitytty pelkästään moottoriteitä koskeneeseen nopeusrajoitusmuutokseen, vaan pyrittiin huomioimaan liikenneonnettomuuksien yleinen kehitys.
Kun Tanskan muiden maanteiden onnettomuusmääriä verrattiin nostettujen nopeusrajoitusten teihin, paljastui muutos liikenneturvallisuutta heikentäneeksi ratkaisuksi.
Laskelman mukaan nopeusrajoitusten nostaminen oli kasvattanut henkilövahinkojen määrää 130 km/h tieosuuksilla ensimmäisessä vaiheessa 27 prosentilla.
Tarkasteltaessa lukuja vielä virhepistejärjestelmän käyttöönoton jälkeen, päädyttiin 24 prosentin kasvuun. Toisin sanoen nopeusrajoitusmuutoksen jälkeen 130 km/h
teiden onnettomuusmäärät kasvoivat huomattavasti suhteessa muihin teihin.
Nopeusrajoitusmuutosten jälkeen 130 km/h teiden onnettomuusmäärät kasvoivat huomattavasti suhteessa muihin teihin.
“Lukuja on mahdollista tarkastella naiivisti ja todeta, että onnettomuudet vähenivät nopeusrajoitusmuutoksen myötä. On kuitenkin tärkeää huomioida niiden kokonaisvaltainen kehitys. Vain tällä tavalla pystytään erottamaan nopeusrajoitusmuutoksen vaikutukset liikenteen yleisestä onnettomuustrendistä”, Hels korostaa.
Yhteenvetona Hels muistuttaa, että kaikki nopeusrajoitukset ovat poliittista vaihtokauppaa turvallisuuden ja liikkuvuuden välillä. Tanskassa nopeusrajoituksen nostaminen toteutettiin maan silloisen hallituksen toivomuksesta. Poliittisen paineen takia autoilijoille yksinkertaisesti haluttiin antaa mahdollisuus ajaa kovempaa.
Käytännössä nopeusrajoituksen nostolla saavutettiin Tanskassa valvonnan lisäys ja virhepistejärjestelmä. Niiden hintana oli se, että moottoriteiden suhteellinen turvallisuus heikkeni. Lisääntyneen valvonnan ja virhepistejärjestelmän turvallisuusvaikutus kuitenkin ulottuu nyt koko tieverkolle.
Kaikki nopeusrarjoitukset ovat poliittista vaihtokauppaa turvallisuuden ja liikkuvuuden välillä. -Tove Hels
