Viime kesä oli vilkkain vuosikausiin. Töitä on paiskittu kellon ympäri myös valtatie 5:llä Mikkelissä, jossa mittava parannusurakka on kääntymässä tänä syksynä jo loppusuoralle.
Tieosuus on yksi Suomen vilkkaimmista ja massiivisen työmaan lävitse kulkee päivittäin noin 15 000–20 000 ajoneuvoa. Urakasta vastaavan Destian työmaapäällikkö Jari Lievosen mukaan joukkoon mahtuu monenlaista kulkijaa.
Valtaosa suhtautuu tietöiden aiheuttamiin haittoihin ymmärtäväisesti. Yllättävän monia alennetut nopeusrajoitukset, poikkeusjärjestelyt ja pienet pysäytykset kuitenkin ärsyttävät. Joillakin työmailla muun muassa liikenteenohjaajat ja asfalttimiehet ovat saaneet kuunnella suoranaisia solvauksia. Mikkelissä on selvitty Lievosen mukaan vielä vähemmällä.
”Kyllähän muutama keskisormi on täälläkin noussut, äänimerkit soineet ja rattia rummuteltu, kun on odotettu ajolupaa. Vaikea sitä on ymmärtää, ettei aikataulu kestä edes lomakuukausina muutaman minuutin viivästystä”, työmaapäällikkö huokaa.
Pinna liian kireällä
Kokeneen tienrakentajan mielestä juuri kiire ja malttamattomuus ovat piirteitä, jotka ovat yleistyneet suomalaisteillä viimeisten 10–15 vuoden aikana.
”Toki suurin osa porukasta ajaa edelleen säntillisesti ja rajoitusten mukaan. Kamikaze-kuskeja näkee silti useammin kuin ennen”, itsekin yli 60 000 kilometriä vuosittain sompaileva Lievonen toteaa.
Tie- ja siltamiehen oma ura tietyömailla alkoi jo 1980-luvun alussa silloisen TVL:n mittamiehenä Kuopiossa. Samalla kuitattiin infra-alan insinööriopintoihin vaadittu työharjoittelu.
”Aika pitkäksi tämä komennus on venähtänyt, sillä hiljattain tuli täyteen 30 vuotta saman työnantajan palveluksessa. TVL:n nimikin on ehtinyt vaihtua tällä välin jo muutamaan otteeseen”, mies naurahtaa.
Vuodet ovat lennättäneet Lievosta ympäri Keski- ja Itä-Suomea ja sen isoja tietyökohteita. Samalla hän on saanut seurata aitiopaikalta alati kasvavia liikennevirtoja, joille on saatava ajoissa ja entistä täsmällisempää tietoa muuttuvista järjestelyistä.
”Opasteisiin, liikenteenohjaukseen ja viestintään on panostettava työkohteissa aivan eri tavalla. Etenkin paikallisradiot, sanomalehdet ja Facebook ovat tiedotuksessa tärkeitä kanavia”, Lievonen listaa.
Opasteisiin, liikenteenohjaukseen ja viestintään on panostettava työkohteissa aivan eri tavalla.
Tarkkana kuin porkkana
Melkoisen muutoksen on kokenut myös uusien työntekijöiden perehdytys. Perinteisen työmaaopastuksen ohella heille painotetaan entistä enemmän ohi virtaavan liikenteen aiheuttamia riskejä. Tämä edellyttää jokaiselta työmaalla työskentelevältä herpaantumatonta tarkkaavaisuutta. Esimerkiksi älypuhelinten
räplääminen työmaalla on kielletty.
”Lähtökohta työmailla on, ettei nopeusrajoituksiin luoteta liikaa. Niitä rikkovat niin henkilöautot kuin raskaan liikenteen ammattilaiset – hiljaisempina illan ja yön tunteina hyvinkin räikeästi”, Lievonen toteaa.
Hän tähdentääkin, että tietyömaiden poikkeusjärjestelyillä, hidasteilla ja rajoituksilla turvataan aina paitsi tiellä liikkujien myös työmaalla työskentelevien
turvallisuutta. Pellit ovat kolisseet Mikkelissäkin, mutta tähän asti on selvitty ilman isompia vahinkoja.
”Vaikka tietyömaa näyttäisi autiolta ja tyhjältä, voi siellä hyvinkin olla joku porukka töissä. Siksi sen läpi ei kannata kaahata satasta. Maltti on aina valttia”, Lievonen painottaa.
