Paremmaksi kaikki muuttuu, hyväksi ei milloinkaan. Näin riimitellään vanhassa iskelmässä ja lausahdus kuvaa varsin osuvasti myös liikenteestä ja liikkumisesta käytävää kansalaiskeskustelua.
Liikenne ja liikennejärjestelyt ovat kestopuheenaihe lehtien yleisöpalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Palautetta saavat myös väylien kunnosta ja kunnossapidosta sekä liikenneturvallisuudesta vastaavat tahot.
Sähköisten kanavien myötä yhteydenotto on entistä helpompaa, mikä on samalla madaltanut palautekynnystä.
Paikallislehdissä ja sosiaalisessa mediassa keskustelu ja näkökannat voivat olla hyvinkin kärkeviä ja värikkäitä. Lähinnä sähköposteilla tai puhelimitse tulevat yhteydenotot
ovat sen sijaan hyvinkin asiallisia ja perusteltuja.
”Palautetta, kommentteja ja kysymyksiä tulee vuosittain satamäärin. Se on aivan toista luokkaa kuin 10–15 vuotta sitten”, kertoo Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka.
Useimmiten huolenaiheet liittyvät hänen mukaansa tavalla tai toisella turvallisuuteen. Syksyllä ovat agendalla muun muassa koulureitit, hirvieläimet ja riista-aidat sekä tie- ja
katuvalaistukset. Opasteista, liikennevaloista ja meluhaitoista kertyy palautetta ympäri vuoden. Myös hidastetöyssyt ovat kestopuheenaihe.
”Paikalliset tiehankkeet puhuttavat aina. Myös vakavammat liikenneturmat saavat ihmiset aktivoitumaan”, Kelkka kertoo.
Vaikka palaute työllistää, asiantuntija antaa kehuja kansalaisten aktiivisuudelle.
”On todella hienoa, että tielläliikkujat tekevät liikkuessaan havaintoja ja kertovat niistä meille. Kaikkea ei voi tietää ja huomioida kirjoituspöydän takaa. Palautteella on näin suora vaikutus omaan työhön. Tavoite on tehdä asiat aina paremmin”, hän lisää.
Kehitystä vai kiusantekoa?
Hyvinkään kaupungin liikenneinsinööri Kimmo Kiuru on samoilla linjoilla ”ELY-kollegansa” kanssa. Asukkailta ja tienkäyttäjiltä tuleva palaute on tärkeää, sillä useimmiten he tuntevat paikalliset olosuhteet parhaiten.
”Nämä kommentit ovat entistä useammin myös alkusysäys muutos- ja parannustöille”, Kiuru toteaa.
Palautetta ja kehitysideoita pyritään keräämään jo hyvissä ajoin ennen töiden käynnistymistä. Ennakkoon järjestetyt infotilaisuudet ja median uutisointi eivät kuitenkaan koskaan tavoita kaikkia.
Joskus kokonaisuus valkenee vasta sitten, kun työt alkavat jo valmistua.
”Katulinjausta tai risteysjärjestelyä on hankalaa ja kallista muuttaa, jos paikan päällä vedetään jo uutta asfalttia”, Kiuru muistuttaa.
Liikenneinsinööri huomauttaa, että oma työ on lopulta jatkuvaa tasapainoilua: yhdelle tienkäyttäjäryhmälle tehty parannus voi tuntua toisista tienkäyttäjistä selkeältä heikennykseltä.
”Esimerkiksi täällä Hyvinkään keskusta-alueella on parannettu kevyen liikenteen väylästöä. Samalla on hieman kavennettu vanhoja, todella leveitä pääkatuja. Pyöräilijät ja jalankulkijat ovat kiittäneet, mutta osa autoilijoista on syyttänyt meitä hyvin sujuneen liikenteen sumputtamisesta”, hän toteaa.
Kiurun työpöydälle palautetta ja parannusehdotuksia päätyy tasaista tahtia, käytännössä pari sataa vuodessa.
”Kaikki käydään läpi, mutta jokaista on mahdotonta toteuttaa. Yhteydenotot ja ehdotukset ovat luonnollisesti tekijöille tärkeitä ja kiireellisiä. Meidän on kuitenkin aina kartoitettava myös niiden laajempia vaikutuksia”, hän painottaa.
On todella hienoa, että tielläliikkujat tekevät liikkuessaan havaintoja ja kertovat niistä meille. -Marko Kelkka
Uutiset tuntuvat Trafissa
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi saa palautetta ja kysymyksiä puhelimitse, suorilla sähköpostiviesteillä sekä nettisivujen ja sosiaalisen median kanavia pitkin. Virasto saa hoitaakseen myös lausuntopyyntöjä.
”Useimmat yhteydenotot ovat vuodenaikaan tai tiettyyn ajankohtaan, kuten esimerkiksi renkaiden vaihtoaikaan sidottuja. Syksyn pimetessä olemme saaneet palautetta muun muassa päivävaloilla liikkuvista autoista, joiden takavalot ovat pimeänä”, johtava asiantuntija Jussi Pohjonen kertoo.
Myös uutisissa tai muuten julkisuudessa olleet aiheet poikivat nopeasti yhteydenottoja. Esimerkkinä Pohjonen mainitsee viime keväänä Suomeen rantautuneet kevyet sähköajoneuvot. Osa palautteesta voi olla varsin henkilökohtaista.
”Arman Alizadin taannoinen tvohjelma, jossa hän kokeili ajosimulaattoria humalassa, poiki palauteryöpyn. Se kuitenkin hiipui muutamassa päivässä”, ohjelmassa itsekin puhalluttajana ja asiantuntijana ollut Pohjonen muistelee.
Yhteydenotot Trafiin tuottavat parhaimmillaan myös konkreettisia uudistuksia. Yksi tuoreimmista on pysäköintikiekkoja koskeva asetus, joka kansalaisaloitteen kautta tuli huomattavasti joustavammaksi.
Yleensä kansalaiskirjeissä tartutaan johonkin epäkohtaan tai arvostellaan jo tehtyä päätöstä.
Palautepostia myös ministerille
Kansalaiskysymyksiä saapuu tasaista tahtia myös liikenne- ja viestintäministeriöön. Osa suunnataan suoraan ministerille, osa matkaa ministeriön kirjaamoon tai asiantuntijavirkamiehille. Liikenneasioissa ollaan usein yhteyksissä myös kansanedustajiin, jotka välittävät viestiä edelleen vastuuministeriöön.
Liikenneneuvos Leif Beilinsonin mukaan valtaosa kansalaiskysymyksistä on jollain tapaa ajankohtaisia. Ne voivat liittyä vuodenaikaan, tuleviin laki- ja asetusmuutoksiin tai muuten julkisuudessa esillä olleisiin aiheisiin.
Ministeriöstä kysellään esimerkiksi talvi- ja kesänopeusrajoituksista, polkupyöräilystä, renkaista sekä teiden ja katujen kunnosta. Viime aikoina listalla ovat olleet muun muassa parkkikiekon käyttö, yksityinen pysäköinninvalvonta ja jakeluliikenteen pysäköinti jalkakäytäville. Myös suojateiden turvallisuus ja suojatiesäännöt, ajonopeudet ja poliisin nopeusvalvonta poikivat yhteydenottoja.
”Liikenteen säännöt, valvonta ja seuraamukset sekä ajokorttiasiat, rattijuopumus ja alkolukot toistuvat säännöllisesti. Samoin kyselyt siitä, miksi jotain liikenteen osa-aluetta ei valvota riittävästi”, Beilinson listaa.
Yleensä kansalaiskirjeissä tartutaan johonkin epäkohtaan tai arvostellaan jo tehtyä päätöstä.
”Joskus saamme myös viestejä ilman minkäänlaista kysymystä tai vastauspyyntöä. Tällöin halutaan vain tuoda viranomaisten tietoon jokin itselle tärkeä asia, toive tai näkökulma”, Beilinson toteaa.
