Satavuotiaaksi varttunut Suomi ikääntyy itsekin vauhdikkaasti. Tällä hetkellä noin viidennes väestöstä on vähintään 65-vuotiaita. Kymmenen vuoden päästä heidän osuutensa on jo 25 prosentin tietämissä ja vuonna 2060 liki 30 prosentin lukemissa.
Iäkkäiden osuus kasvaa samaa tahtia myös liikenteessä. Vaikka ratin takana, pyörän satulassa tai rollaattorin kahvoissa ollaan varovaisia, kasvaa onnettomuusriski tasaisesti 70 ikävuoden jälkeen. Samalla pienikin herpaantuminen voi koitua kohtalokkaaksi.
Ikä voi hidastaa liikennetilanteiden havaitsemista sekä vaikuttaa arviointija reagointikykyyn. Samalla varsinkin monimutkaisista liikennetilanteista tulee entistä haastavampia.
Eniten vahinkoja sattuu risteyksissä, joihin tullaan kolmion takaa ja käännytään vasemmalle. Risteykset ovat vaaranpaikkoja myös iäkkäämmille pyöräilijöille. Jalankulkijoilla turmat sattuvat useimmiten liukastumalla tai ylitettäessä suojatietä.
Yksi tärkeä osa ikääntyvien turvallista liikenneympäristöä on toimiva ja esteetön joukkoliikenne. Se korvaa varsinkin kaupungeissa usein oman auton tai muun moottorikäyttöisen ajopelin, jota käytetään arkisessa liikkumisessa.
Suurimmat haasteet haja-asutusalueilla
Turvallisen liikenneympäristön suunnittelu ja toteutus on katuympäristön osalta kuntien vastuulla. Kuntaliiton liikenneasiantuntijan Johanna Vilkunan mukaan ikääntyvien liikkuminen on haaste. Liikenneympäristön osalta siihen vaikutetaan parantamalla yleistä esteettömyyttä kuten turvallisia tienylityksiä.
Etenkin ikääntyvän väestörakenteen maaseutukunnissa talous on niukentuvien verotulojen myötä vuosi vuodelta tiukemmalla. Samalla myös liikenneinfran ja liikenneympäristön kehittämiseen on käytettävissä niukasti euroja.
”Toisaalta esteetön ja turvallinen liikkuminen on ollut kuntien liikennesuunnittelun tärkeimpiä kriteerejä jo pitkään. Sitä paitsi liikenneturvallisuutta voi parantaa merkittävästi jo varsin pienillä toimenpiteillä”, Vilkuna tähdentää.
Esimerkkeinä hän mainitsee vihreän jalankulkuvalon pidennyksen, suojateiden ja niiden reunakiviratkaisujen parantamisen, alennetut ajonopeudet ja sitä tukevan liikenneympäristön, lumen poiston, liukkauden eston ja tehokkaamman katuvalaistuksen.
”Ja kyllä edellä listatut toimenpiteet helpottavat meidän kaikkien liikkumista ja parantavat sitä kautta myös yleistä liikenneturvallisuutta.”
Uusista liikkumispalveluista uusia mahdollisuuksia
Yksi tärkeä osa ikääntyvien turvallista liikenneympäristöä on toimiva ja esteetön joukkoliikenne. Se korvaa varsinkin kaupungeissa usein oman auton tai muun moottorikäyttöisen ajopelin, jota käytetään arkisessa liikkumisessa.
Vilkuna toteaa, että monet kaupungit ovat kehittäneet joukkoliikennettään määrätietoisesti. Sen ansiosta joukkoliikenteen suosio ja käyttö on ollut kasvussa isojen kaupunkien lisäksi myös monessa keskisuuressa kaupungissa.
Haja-asutusalueilla suunta on sen sijaan päinvastainen. Joukkoliikenteen kehittämiseen riittää vain harvassa ELY-keskuksessa ja maaseutukunnassa riittävästi panoksia. Tämäkin osaltaan pakottaa monet ikäihmiset pysymään ratin takana.
”Joukkoliikenneratkaisut ovat toki aina sidoksissa myös laajempaan maankäytön suunnitteluun. Harvaan asuttujen alueiden kannalta olisikin tärkeää, että tuleva maakuntauudistus hyödynnetään mahdollisuutena tehostaa erilaisten liikkumistarpeiden ja -palveluiden koordinointia ja yhdistelyä maaseudulla”, hän pohtii.
Esimerkkinä Vilkuna mainitsee sote-kuljetusten ja koulukuljetusten avaamisen kaikkien käyttöön aina kun se on mahdollista.
”Uutta teknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntävät uudet liikkumispalvelut tulevat tarjoamaan omalle autolle monia vaihtoehtoja. Myös sähköpyörät lisäävät lähivuosina nopeasti suosiotaan. Sillä pääsee liikkeelle, vaikka perinteinen polkupyörä alkaisi jo tuntua raskaalta.”
