Pohjalaismaakunnissa on 40 kuntaa ja yhteensä noin 445 000 asukasta. Yhteensä 27 kunnassa ei yksikään tienkäyttäjä loukkaantunut vakavasti tai menehtynyt liikenneonnettomuudessa viime vuonna*. Näissä 27 kunnassa liikenteen nollavisio oli tosiasia. Nostan esiin erityisesti Lapuan ja Kauhajoen, mutta myös Kristiinankaupungin ja Perhon, joissa vältyttiin vakavilta liikenneonnettomuuksilta.
Tästä on lakeuksilla hyvä jatkaa kohti liikenneturvallisuuden nollavisiota. 2010-luvulla vakavien liikenneonnettomuuksien suunta on ollut vähenevä kunkin kolmen pohjalaismaakunnan alueella. Pohjanmaan maakunnassa viime vuosi tosin oli synkkä kuolonkolarien osalta.
Pohjalaiskuntia, joissa tapahtui vakavia liikenneonnettomuuksia, olivat väkirikkaat kunnat kuten Kurikka, Mustasaari, Vaasa ja Seinäjoki. Yhteisiä tekijöitä näille kunnille ovat valtatiet ja niiden risteämät, nauha-asutus valtatien varrella sekä tiivis taajama-asutus. Lisäksi työmatka- ja läpikulkuliikennettä on paljon.
Mitä teemme nollavision toteutumiseksi?
Tieliikenteen turvallisuustyötä ohjaa nollavisio. Se tarkoittaa, että liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Tämä on myös kirjattu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Liikennejärjestelmä on rakennettava suojaamaan meitä ihmisiä, koska ihminen tekee virheitä, myös liikenteessä.
Liikenneturvallisuussuunnitelma ohjaa kunnissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä liikenneympäristön parantamiseksi ja turvallisuuden huomioimiseksi ihmisten arjessa. Pitkät välimatkat, harva asutus, henkilöautoilukeskeisyys ja joukkoliikenteen puute ovat tosiasioita, jotka tuovat haastetta liikenneturvallisuustyölle.
Tieltä suistumiset sekä kohtaamis- ja risteysonnettomuudet näkyvät tilastoissamme edelleen. Kaksikaistaiset keskikaiteettomat päätiet ovat yksi turvallisuusriski. Oman haasteensa tienpidolle tuovat peililiukkaat sivu- ja maantiet, jotka ovat kestoaiheita talvisin. Tämä ja viime talvi ovat olleet tienpitäjille erityisen haastavia.
Sanotaan, että raha ei riitä kaiken ylläpitoon. On kuitenkin kohtuullista vaatia, että se kaikkein arvokkain lasti mitä teillämme liikkuu, eli koululaiskuljetukset, pääsee turvallisesti opinahjoonsa joka ikinen päivä.
Ruotsin tapaan
Nollavisio on ohjannut Ruotsin liikenneturvallisuustyötä jo kaksikymmentä vuotta. Ja tuloksia näkyy. Naapuri onkin liikenneturvallisuudessa monessa kohtaa rinnan mitan Suomea edellä. Ruotsin liikenneturvallisuustyölle on määritelty indikaattorit, joiden tavoitteita mitataan ja arvioidaan vuosittain. Turvalliset tiet ja väylät sekä ajonopeudet ovat heillä tärkeitä arviointikohteita.
Ruotsissa toiminnan avainsanoja systemaattinen ajattelutapa, strateginen yhteistyö ja kustannustehokkuus ovat toiminnan avainsanoja. Ruotsissa uskotaan myös, että viranomaisten lisäksi elinkeinoelämä ja organisaatiot ovat omalta osaltaan mukana paremman liikenneturvallisuuden saavuttamisessa.
Fokuksessa on myös kestävä kehitys, suojaton liikenne ja kaupunkisuunnittelu. Tieinvestointien hyöty arvioidaan tarkasti. Esimerkiksi 2+1-kaistaisen maantien yhteiskunnallisen hyödyn arvioidaan olevan noin 6-7-kertainen.
Tulevaisuuden tiellä
Suomen tieliikenteen turvallisuuden tiellä voi olla monta mutkaa. Maakuntauudistus, sote-uudistus, ajokorttiuudistus, tieliikennelakiuudistus, you name it – uudistuksia riittää. Muutoksien keskellä tulisi myös laatia tieliikenteeseen indikaattoreita, joilla arvioitaisiin ja kehitettäisiin maamme liikenneturvallisuutta.
Me liikumme tieliikennejärjestelmässämme joka ikinen päivä. Tienkäyttäjälle tärkein asia on se, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä, ei tänään eikä huomenna.
Uskotko, että liikenteen nollavisio voisi olla joskus todellisuutta koko Suomen tasolla? Mitä keinoja pidät tärkeimpinä?
*Lähde: Tilastokeskus, v. 2017 ennakkotietoja.
