Pyöräilykypärän käyttö ruokkii mielikuvaa siitä, että pyöräily on vaarallista. Kun pyöräily koetaan turvattomaksi, se vähenee, mikä heikentää turvallisuutta entisestään. Kypärän käyttö lisää turvattomuutta, sillä autoilijat ohittavat kypäräpäisen lähempää kuin ilman kypärää polkevan. Lakiin kirjattu kypäräpakko vähentää pyöräilyä.
Siinä väitteitä, joista syntyvän mielikuvan mukaan pyöräilykypärä on pyöräilyn edistämisen suurin tulppa, mörkö ja kuuma peruna. Kun väitteille löytyy vielä tutkimusviitteensä ja niitä toistetaan riittävän usein, ollaan hyvää vauhtia rakentamassa maailmankuvaa.
Paitsi, että nämä väitteet eivät pidä paikkansa.
”Numerot eivät yksinkertaisesti täsmää”, summaa tällä hetkellä Australiassa työskentelevä yhdysvaltalaistutkija Jake Olivier.
Myös tutkimustieto tarvitsee faktantarkistajansa
Olivier on tilastotieteilijä, joka kiinnostui pyöräilykypärää koskevasta tutkimuksesta oikeastaan sattumalta.
Hän sai pyynnön tarkistaa erään tutkimuksen laskelmat. Korjattuaan tilastollisen analyysin virheet, Olivier päätyi täysin eri johtopäätöksiin kuin alkuperäinen tutkija. Yhden tutkimuksen tarkastettuaan hän siirtyi seuraavaan.
Muutamaa vuotta myöhemmin Olivier ja Prudence Creighton olivat käyneet läpi 40 eri puolilta maailmaa olevien tutkimusten aineistot. Meta-analyysi pyöräilykypärästä ja pyöräilijöiden päävammoista julkaistiin vuonna 2016.
Johtopäätös on murskaava, muttei yllättävä. Kerrataanpa: pyöräilykypärä suojaa tehokkaasti päätä onnettomuuden sattuessa. Kypärän käyttö vähentää vakavia päävammoja lähes 70 prosenttia verrattuna kypärää käyttämättömiin.
”Monet pyöräilykypärää koskevista tutkimushokemista perustuvat joko virheellisesti tulkitulle tai väärin käytetylle tutkimustiedolle. On esimerkiksi äärimmäisen vaikea löytää todisteita, joiden mukaan kypärän käyttöpakko vähentäisi pyöräilyä tai pyöräilijöiden määrää. Miten lakitekstin vaikuttavuuden voi erottaa kaikista muista pyöräilyn määrään vaikuttavista tekijöistä kuten säästä ja vastaavista satunnaisvaihteluista?” Olivier kysyy.
”Vain harva tutkimus tarkastelee sitä, miksi ihmiset pyöräilevät – tai ovat pyöräilemättä. Suurin osa tutkimuksista ei ole todentanut pyöräilyn vähentymistä kypärälainsäädännön tultua voimaan. Ne tutkimukset, jotka osoittavat vähentymistä, ovat usein heikkotasoisia.”
Näyttää tieteelliseltä ja kuulostaa tieteelliseltä
Olivier vertaa osaa pyöräilykypärätutkimuksesta ja siitä käytävästä keskustelusta valeuutisointiin. Määritelmällisesti valeuutinen on harhautustarkoituksessa tehty teksti, joka matkii ulkoisesti journalismia, mutta ei sitä ole.
Tilastotieteilijälle validi tutkimus on perusta, jolla tehdään kestävää tiedettä. On hyvin vaikea toistaa tutkimusta, jonka aineisto on valittu epäselvin kriteerein tai ilman systemaattisuutta.
”Tutkimusasetelma ja kerätty aineisto määrittelevät, mitä johtopäätöksiä tutkimuksesta voi tehdä. Jos tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pyöräilijöitä tietyssä paikassa, niin hyvä. Siitä ei kuitenkaan voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä pyöräilyn määrässä tapahtuneista muutoksista, saati siihen vaikuttaneista tekijöistä.”
Olivier harmittelee, että tällä hetkellä tutkimusmaailma suosii ensimmäisenä julkaisevia. Vanhoja tutkimuksia koskevia korjauksia on vaikea saada julkaistua samoissa tieteellisissä julkaisuissa. Julkaistutkin korjaukset jäävät usein alkuperäisen artikkelin varjoon.
”Internetin hakukoneet eivät arvioi tekstin tieteellisiä meriittejä. Ne tarjoavat tietoa etsivälle sekä relevanttia että mahdollisesti harhaanjohtavaakin tietoa. Muiden kuin asiaan vihkiytyneiden voi olla vaikea erottaa jyviä akanoista. Hakutuloksissa ei myöskään tarjota tutkimuksiin myöhemmin tehtyjä korjauksia.”
Kypärästä hyötyy eniten pyöräilijä
Olivier toivoisi, että ihmiset ottaisivat enemmän vastuuta sanomisistaan ja kirjoituksistaan. Etenkin, jos puhuu auktoriteettiasemasta käsin, kuten taannoin Suomessakin vieraillut brittineurokirurgi Henry Marsh, joka kovin sanoin kritisoi pyöräilykypärää.
”Lukuisat eri tutkimukset osoittavat, että pyöräilykypärä suojaa päätä tehokkaasti onnettomuuksissa. Lääkärin asemassa on vastuutonta väittää muuta ja olla ajattelematta oman toimintansa seurauksia” Olivier harmittelee.
Vastuu omasta toiminnasta ulottuu Olivierin mielestä myös pyöräilykypärän käyttöön. Yhdysvalloissa pyöräilykypärä ei kuulunut Olivierin käyttöesineistöön. Australiaan muuttaessaan kypärä tuli päähän, koska laki sanoi niin. Nyt hän pitää sitä fiksuna päätöksenä.
”Pyöräilykypärän käytöstä hyötyy eniten käyttäjä itse. Vaikka ajaisi kuinka ennakoiden ja sääntöjä noudattaen, aina voi sattua jotain. Ja silloin kypärä vähentää päävammojen todennäköisyyttä. Tutkitusti.”
