Kesällä sattuu enemmän liikenneonnettomuuksia.
Totta. Joka neljäs vuoden 2017 tieliikennekuolemista tapahtui kesäkuukautena. Henkilövähingoista lähes joka kolmas osui suveen. Trendi on vastaava myös pidemmällä aikavälillä. Kesäaikaan sattuu lähes kolmasosa kaikista tieliikenteen henkilövahingoista. Osuus on pysynyt samana koko 2000-luvun ajan.
Vaihto nelipyörästä kaksipyöräiseen laskee kesän onnettomuusmääriä.
Tarua. Kaksipyöräisellä liikkuvien, kuten motoristien, mopoilijoiden ja pyöräilijöiden määrä lisääntyy suvikuukausina. Samalla kasvavat onnettomuusmäärät.
Iäkkäille sattuu kesällä paljon vahinkoja.
Tarua. Peräti kolmannes nuorten tieliikenteessä tapahtuvista kuolemantapauksista sattuu kesäliikenteessä. Viikonloput ja etenkin kesälauantait ovat tilastojen mukaan tyypillistä aikaa nuorten liikenneonnettomuuksille.
Onnettomuuksien taustalta erottuvat kova vauhti tai ylinopeus, tieltä suistuminen ja kiinnittämättömät turvavyöt. Usein kuljettajana toimii nuori mies, joka ajaa alkoholin vaikutuksen alaisena.
Valoisa kesäkeli auttaa jaksamaan pitkät automatkat.
Tarua. Parhaiten väsymystä ehkäisee riittävä lepo ennen matkaa. Tämä tarkoittaa siis kunnon yöunia tai nokkaunia ennen ajoa. Myös riittävä tauotus virkistää.
Liikenneturvan toukokuussa 2017 tekemään kyselyyn vastanneista suomalaisista lähes yksi kymmenestä kertoo torkahtaneensa rattiin. Seitsemän prosenttia kertoo joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen väsymyksen takia. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys on jopa joka kuudennen kuolonkolarin taustalla.
Väsymys on yleinen ilmiö eritoten kesäliikenteessä. Kun päivät ovat täynnä ohjelmaa ja yöt ovat valoisia, tulee unesta tingittyä ja ajomatkoja siirrettyä myöhäisiltoihin. Vaikka ajon alkaessa ei unettaisikaan, valtaa väsymys valvoneen nopeasti. Vapaa-ajan matkailuun ja työhön liittyvillä matkoilla sattuu väsymysonnettomuuksia enemmän kuin ostos- ja muilla matkoilla. Väsymys vaikuttaa kuljettajaan kuten alkoholi: ajokyky heikkenee, reagointi hidastuu ja arviointikyky huononee.
Tiesitkö, että 16 tunnin valvominen vaikuttaa ihmiseen kuin puolen promillen humalatila?
Kun tie on kuiva ja liukkaudesta ei tietoakaan, on turvallista ajaa vähän kovempaa.
Tarua. Kesän yöllinen ajelu päättyy usein ulosajoon, jota on voinut edeltää suurikin ylinopeus. Ulosajojen seurauksena tapahtuu noin kolmasosa liikennekuolemista ja vakavista loukkaantumisista.
Alkoholi synkistää kesän kuin kesän.
Totta. Lähes puolet henkilövahinkoihin johtavista rattijuopumusonnettomuuksista ajetaan touko- ja elokuun välisenä aikana. Erityisen riskialtista on yhdistää valvominen ja alkoholi. Jo pienikin määrä alkoholia yhdistettynä väsymykseen moninkertaistaa rattiin nukahtamisen riskin.
Autot ovat jo niin turvallisia, ettei turvavyötä ole välttämätöntä käyttää.
Tarua. Turvavyön käyttämättömyys näkyy myös kesän kohtalokkaissa onnettomuuksissa. Oikein kiinnitetty turvavyö pitää kuljettajan ja matkustajat istuimillaan ja estää heitä iskeytymästä auton koviin sisäosiin törmäystilanteissa. Takapenkillä ilman vyötä matkustavat voivat sinkoutua mahdollisessa onnettomuustilanteessa etupenkillä matkustavien päälle. Näin vyön käyttöä laiminlyövä ei riskeeraa pelkästään omaa, vaan myös muiden matkustajien hengen.
Turvavyö on tarpeen myös taajamanopeuksilla. Esimerkiksi 50 km/h tapahtuvissa kolareissa ihmisen törmäyspaino on jo 40-kertainen, joten käsillä ei kyetä estämään iskeytymistä tai autosta ulos sinkoutumista. Myös turvatyynyn toiminta edellyttää oikein kiinnitettyä turvavyötä. Vähiten turvavyötä käyttävät 15–24-vuotiaat miehet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2014 tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista miehistä 94 prosenttia ja naisista 98,2 prosenttia ilmoitti käyttävänsä turvavyötä etupenkillä. Takapenkillä turvavyötä ilmoitti käyttävänsä nuorista miehistä 88,6 prosenttia ja naisista 93,3 prosenttia.
