Oletko ajokunnossa?

Jos otan, en aja on vanha viisaus, jota jokainen fiksu kuljettaja noudattaa. Alkoholin lisäksi kykyyn ajaa vaikuttaa moni muukin asia. Kysyimme Liikenneturvan suunnittelijalta kymmenen kysymystä ajokunnosta.

Milloin kuljettaja on ajokuntoinen, Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm?

Ajokunto ei varsinaisesti eroa muusta kunnosta. Eli jos henkilön vointi on hyvä, mieli levollinen ja keho levännyt ja päihteetön, niin ajokuntokin on usein kohdallaan. Ajokunnon tarkastelu kannattaa ottaa tavaksi kuljettajan iästä riippumatta. Kenenkään ei pidä lähteä ajamaan autoa, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta.

Mitä ajokunnolla tarkoitetaan?

Ajokunto on kehon ja mielen hetkellinen tila, johon vaikuttavat muun muassa väsymys, päihteet, korkea
kuume, tilapäinen lääkitys tai voimakas tunnereaktio. Usein ajokunnon käsite sekoitetaan ajoterveyden käsitteeseen, jolla tarkoitetaan ajamiseen vaikuttavia sairauksia ja niiden hoitotilannetta.

Käytännössä raja ajokunnon ja ajoterveyden välillä on häilyvä. Väsymys voi olla seurausta pitkästä valvomisesta, mutta sen taustalla voi olla myös jokin sairaus, kuten uniapnea.

Vaikuttavatko tunteet ajokuntoon?

Kyllä toisinaan vaikuttavat. Esimerkiksi riidan jälkeen monen mieli kuohuu, eikä kuljettajan tarkkaavaisuus ole välttämättä silloin keskittynyt liikenteeseen. Suuttunut henkilö saattaa kokea neutraalitkin tapahtumat
uhkina, joten riita voi vaikuttaa käyttäytymiseemme liikenteessä. Pahaa mieltä ei saa purkaa liikenteessä.

Estävätkö kaikki sairaudet turvallisen ajamisen?

Eivät estä. Jotkut sairaudet saattavat aluksi olla este ajamiselle, esimerkiksi pian sairaskohtauksen jälkeen. Toiset sen sijaan voivat muodostua esteeksi sairauden pahentuessa. Jotkut sairaudet eivät muodostu esteeksi missään vaiheessa, varsinkaan hyvin hoidettuina.

Yksi lääkärin tehtävistä on arvioida henkilön sairauksien ja lääkkeiden kokonaisvaikutusta ajamisen turvallisuudelle. Raskaan ajoneuvon kuljettajilta ja useilta ammattikuljettajilta edellytetään
parempaa ajoterveyttä kuin henkilöauton kuljettajalta.

Jossain vaiheessa lääkäri alkaa myös arvioimaan ikääntymisen vaikutuksia kuljettajan ajamisen turvallisuuteen yhdessä edellä mainittujen seikkojen kanssa. Yksittäisten lääkärikäyntien välissä voi kuitenkin vierähtää tovi. Kuljettajalla onkin suurin vastuu siitä, että tarkkailee ajokyvyssään tapahtuvia muutoksia. Lääkärille menoa ei kannata karsastaa ajo-oikeuden menettämisen pelossa. Hyvin hoidettuina sairauksien eteneminen pysyy monesti pidempään kurissa, jolla on myönteisiä vaikutuksia myös monen ajoterveyteen.

Uuden lääkkeen vaikutuksia pitää aina tunnustella ennen rattiin menoa. Jos lääkitys aiheuttaa ongelmia, niistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Tietoa saa myös apteekista ja lääkkeen pakkausselosteesta. Esimerkiksi monet rauhoittavat lääkkeet sekä unilääkkeet kasvattavat riskiä sille, että kuljettaja nukahtaa rattiin. Lääkkeiden yhteisvaikutuksiakaan ei pidä unohtaa.

Tarvitseeko nuorena olla huolissaan ajoterveydestä?

Ajoterveys ei kosketa vain ikäkuljettajia. Liikenteessä saadut sairauskohtaukset yleistyvät jo keski-iässä. Ajoterveydelliset ongelmat näkyvät myös taustatekijänä onnettomuuksissa, vaikkei kuljettaja olisikaan saanut varsinaista sairauskohtausta.

Onko ajokunnossa kyse vain Liikenneturvan suosituksesta?

Kuljettajan ajokuntovaatimukset määritellään tieliikennelaissa. Pykälässä 17 todetaan, että ajoneuvoa ei saa ajaa henkilö, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta
syystä puuttuu ajamiseen tarvittavat edellytykset.

Onko vastuu ajokunnosta siis yksinomaan kuljettajalla?

Kuljettajalla on suurin vastuu ajokyvyssään tapahtuvien muutosten tarkkailussa ja ajokykyisenä ajamisesta. Myös matkustaja voi ottaa aktiivista roolia ja auttaa kuljettajaa navigoinnissa tai muistuttaa tauoista. Jos matkustaja huomaa, ettei kuljettajan ajokunto ole kohdillaan, siihen kannattaa puuttua. Aina kuljettaja ei itse huomaa ajokunnossa tai ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Tällöin läheisen väliintulo on erityisen tärkeää.

Kuinka moni onnettomuus johtuu heikentyneestä ajokunnosta?

Ajokunnon vaikutusta ajamiseen on vaikea arvioida aukottomasti. Taustalla se on voinut vaikuttaa hyvinkin
monessa onnettomuudessa. Onnettomuustietoinstituutti on arvioinut, että esimerkiksi väsymys on vaikuttava tekijä jopa joka viidennen moottoriajoneuvoihin liittyvän kuolonkolarin taustalla.

Joka viides Liikenneturvan vuonna 2020 tekemään kyselyyn vastanneista kuljettajista oli huomannut edeltäneen vuoden aikana, että hänen ajokuntonsa oli ollut niin heikentynyt, että ajaminen olisi kannattanut jättää väliin. Kolmasosa vastanneista oli huomannut tilan jo ennen ajoa, eikä ollut
lähtenyt ajamaan. Yleisin syy heikkoon ajokuntoon oli ollut väsymys.

Jos väsymys yllättää tien päällä, mitä teen?

Väsymystä ratissa ehkäistään parhaiten ennakoimalla ja nukkumalla riittävästi. Tarvittaessa kannattaa ottaa
torkut ennen matkaa. Ajossa on muistettava riittävä tauotus. Vaikkei väsyttäisikään, auton pysäyttäminen ja verryttely virkistävät. Väsymys voi iskeä erityisesti yksitoikkoisessa liikenneympäristössä nopeasti, vaikka hetkeä aiemmin ei olisi juurikaan väsyttänyt. Jos väsymys iskee, kannattaa juoda kuppi kahvia ja ottaa sen päälle pienet tirsat.

Voiko ajokuntoa treenata?

Ensimmäinen vinkki on sama kuin missä tahansa treenissä: ottaa asia tavaksi. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista vain viidesosa kertoi arvioivansa omaa ajokuntoaan lähes aina ennen kuin lähtee autoilemaan. Kannattaa tunnustella omaa kuntoa aina ennen ajoa, ja uskaltaa myöntää, jos ei ole ajokunnossa – eikä ajaa silloin.