Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan teillä tapahtuvissa liikenneonnettomuuksissa 10–30 prosentissa tarkkaamattomuus on yhtenä riskitekijänä. Yhdysvalloissa jo 10 prosenttia kaikista kuolonkolareista on tarkkaamattomuusonnettomuuksia. Kanadassa joka neljännessä kuolonkolarissa on tarkkaamattomuus yhtenä riskitekijänä.
Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois ajotehtävästä
Katseen poistuminen liikennetilanteesta on riskialtteinta
Kuljettajan keskeisin tehtävä on ajoneuvon turvallinen kuljettaminen. Tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä pois tästä tehtävästä. Tyypillisesti vaikutuskanavia on kolme: katse on poissa liikenteestä, käsi on irti auton hallintalaitteista tai keskittyminen on jossain muualla kuin ajotilanteessa.
Liikenteessä asiat tapahtuvat nopealla tempolla. Liikennetilanteen äkillinen muutos jää rekisteröimättä katseen ollessa pois liikenteestä. Moni vilkuilee ajon aikana usein älypuhelimen näytön tapahtumia. Arkinen tapa jatkuu päivästä, kuukaudesta, vuodesta toiseen.
Toiminnastaan ei saa palautetta ja kuljettaja kuvittelee kykenevänsä siihen ongelmitta. Palaute tulee käytännössä vasta silloin, kun edessä oleva tekee äkkijarrutuksen ja itse ei ehdikään mukaan tilanteeseen. Ajon aikana viestittelevän peräänajoriski on noin kahdeksankertainen normaaliin häiriöttömään ajamiseen verrattuna.
Aivotutkijoiden mukaan aivot eivät ”multitaskaa”, vaan todellisuudessa ne siirtelevät tarkkaavaisuutta kahden tehtävän välillä. Kun tehdään samanaikaisesti kahta kognitiivisesti vaativaa tehtävää, joko toisen tai molempien suoritus häiriintyy. Liikenteen havainnointi kärsii, potentiaalisten vaaratilanteiden kehittymistä ei tunnisteta ja äkkitilanteissa reaktio viivästyy. Korjausliikkeet tehdään usein väärään suuntaan, koska keskittyminen on ollut muualla kuin liikenteessä.
”Big Brother tien päällä” – aitojen liikennetilanteiden analysointi hedelmällisintä
Tarkkaamattomuuden vaikutusta kuljettajaan voidaan tutkia koetilanteissa esimerkiksi ajoradalla tai ajosimulaattorissa. Lähimmäksi totuutta päästään niin sanotun Naturalistic Driving Studyn avulla. Monet tutkijat kutsuvat tätä tutkimustapaa liikenneturvallisuustutkimuksen aarreaitaksi. Niitä on tehty Yhdysvalloissa, Australiassa ja meneillään on tutkimus myös Euroopassa. Datamäärä on valtava. Yhdysvalloissa on kuvattu miljoona tuntia videota. Australiasta kerrotaan, että kuljettajat ovat ajaneet yhteenlaskettuna 82 vuoden ajomäärän. Euroopassa on tallennettu 90 000 tuntia videota.
Tässä ”Big Brotherissa tien päällä” vapaaehtoisen koekuljettajajoukon autoihin asennetaan kameroita, kiihtyvyysantureita ja paikannuslaitteita. Heidän ajamistaan seurataan kuukausien tai jopa vuosien ajan. Kuljettajien todellista käyttäytymistä ajon aikana seurataan aidoissa liikennetilanteissa. He joutuvat koeaikana läheltä piti -tilanteisiin ja kolareihin. Tilanteet voidaan jälkikäteen purkaa videoilta ja näin selvittää hyvin tarkkaan tekijöitä, jotka ovat myötävaikuttaneet onnettomuustilanteen kehittymiseen.
Matkapuhelimen ajonaikainen käyttö moninkertaistaa riskit
Matkapuhelinta käyttävän onnettomuuteen joutumisen riski verrattuna normaaliajamiseen vaihtelee eri tutkimuksissa. Vuoden 2018 alussa julkaistu tutkimus raportoi keskimäärin kaksinkertaisesta riskitasosta.
Riskitasoissa on kuitenkin eroja toiminnoista riippuen. Viestittelyn riskitaso on kaksinkertainen, puhelimen ajonaikainen kurotteleminen ja etsiminen autosta niin ikään tuplaa riskin. Tarkkaamattomuus kahdeksankertaistaa peräänajo-onnettomuuteen joutumisen riskin.
Puhelimeen puhuminen nostaa riskiä hieman. On kuitenkin mainittava, että puhumisen osalta aineisto ei ollut tilastollisesti riittävä. Puhumisessa katse pysyy liikennetilanteessa, vaikka keskusteluun keskittyminen häiritseekin kuljettajaa kognitiivisesti.
On myös huomattava, että riskitasoa ei voi puristaa yhteen lukuun, vaan se vaihtelee tutkimusaineistossa ja eri liikennetilanteissa. Se voidaan sanoa, että matkapuhelimen käyttö ajon aikana moninkertaistaa onnettomuuteen joutumisen riskin.
Sosiaalisten normien vahvistaminen ja turvatekniikka avuksi
Monelle asioiden hoitaminen ajon aikana on muodostunut jo tavaksi. Psykologien mukaan tavan murtaminen on vaikeampaa. Sosiaalisten normien vahvistaminen kampanjoilla ja valvonnalla on yksi keino vaikuttaa. Monessa maassa tarkkaamattomuudesta annetaan yhä kovempia sakkoja ja virhepistejärjestelmissä enemmän virhepisteitä. Syynä tiukentuneisiin sanktioihin on onnettomuuksien määrän kasvu, jota yritetään suitsia.
Eurooppalaisesta luonnollisen ajamisen tutkimuksesta on tihkunut jo jonkin verran tietoa. Eurooppalainen kuljettaja on 10 % ajasta tarkkaamaton eli tekee jotain muuta kuin keskittyy ajamiseen. Puolen tunnin työmatkalla tämä tarkoittaa sitä, että kuljettaja tekee jotain muuta kuin keskittyy ajoneuvon turvalliseen kuljettamiseen yhteensä kolmen minuutin ajan.
Muistin virkistykseksi tuo yli tuhatkiloinen möhkäle, jota autoksi kutsutaan, liikkuu kahdeksankympin vauhdilla 22 metriä sekunnissa.
Muutamissa sekunneissa viestin kirjoittamiseen uppoutuva kuljettaja kulkee siis jalkapallokentän pituisen matkan ilman, että katse seuraa aktiivisesti liikennetilanteen kehittymistä. Miksiköhän Suomessa oli 15 000 peräänajoa vuodessa viimeisen liikennevahinkotilaston mukaan? Olisiko niin, että ainakin osassa tapauksista katse ja ajatukset ovat olleet jossain muualla kuin ajoneuvon turvallisessa kuljettamisessa?
Autojen järjestelmät voivat tulevaisuudessa varoittaa katseen poistumisesta liikennetilanteesta liian pitkäksi ajaksi. Autojen kehittyvä turvatekniikka tuo tutkien ja kameroiden avulla autoon ylimääräisiä ”silmiä”. Yhdistettynä automaattiseen hätäjarrutukseen voidaan tällä ennaltaehkäistä monta inhimillisen virheen aiheuttamaa onnettomuustilannetta.
Tutustu Kun ajat, aja -kampanjaan.
Blogiteksti julkaistu ensimmäisen kerran 12/2018 Liikennevilkussa. Teksti päivitetty.
