Ei se määränpää, vaan matka

    Liikenneturvan psykologi Jyrki Kaistinen taittaa kävellen pitkiäkin matkoja ja hyppää bussista ennen määränpäätä. Työmatkareitille hän valitsee mieluummin viihtyisimmän kuin lyhyimmän reitin. Asiantuntijan mukaan kävelyyn liittyykin monta valintaa, joilla voi tehdä olosuhteet itselleen mahdollisimman mukaviksi.

    Jyrki Kaistinen on asunut aina lähellä Helsingin keskustaa, joten arjen matkat ovat taittuneet helposti joko kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Vuosikymmenten aikana ajokilometrien määrä on vähentynyt entisestään, autolla hän kulkee edelleen mökille ja sukuloimaan.

    Kaistinen taittaa jalan etenkin työmatkoja. Aamuisin hän kävelee 25 minuuttia juna-asemalle. Iltapäivisin kahdeksan kilometrin kotimatka taittuu tyypillisesti kokonaan kävellen.

    ”Sen sijaan, että istuisin työmatkani paikallaan, teen paljon mieluummin jotain hyödyllistä – eli liikun. Kävellessä ei tarvitse katsoa aikatauluja, odotella liikennevälineitä tai etsiä pysäköintipaikkaa. Aamulla kävely herättää hyvin jo ennen työpaikalle pääsyä ja töiden jälkeen taas laskee stressiä.”

    Kun harrastan liikuntaa jo työmatkalla, minun ei tarvitse lähteä enää erikseen liikkumaan.

    Jyrki Kaistinen

    Kaistinen on valinnut työmatkareittinsä niin, että se olisi mahdollisimman viihtyisä.

    ”Näen esimerkiksi Alppiruusupuistossa ja Keskuspuistossa vuodenaikojen vaihtelun hyvin eikä puistoissa ole liiaksi liikenteen melua tai risteyksiäkään.”

    Vaikka ajallisesti työmatka taittuisikin kävellen hitaammin kuin autolla tai julkisilla, katsoo Kaistinen aihetta eri vinkkelistä.

    ”Kun harrastan liikuntaa jo työmatkalla, minun ei tarvitse kotiin palattuani lähteä enää erikseen liikkumaan. Siinähän itse asiassa säästää aikaa.”

    Käveleminen paikasta toiseen on Kaistiselle myös päätös, jonka pohjalta hän tekee valintoja päivittäin.
    ”Jos käytän esimerkiksi bussia, hyppään lähes aina monta pysäkkiä ennen pois ja kävelen loppumatkan. Hissiä tai liukuportaita en käytä juuri koskaan”, Kaistinen summaa.

    Säänmukaiset varusteet tuovat pitoa

    Kaistiselle tärkeimmät kävelyvarusteet ovat olosuhteisiin sopivat kengät ja vaatetus. Sen enempää investointeja ei tarvita, vaikka hän taittaa matkoja kävellen kaikkina vuodenaikoina.

    UKK-instituutin erikoistutkija ja kaatumisten ehkäisyn asiantuntija, Saija Karinkanta on samoilla linjoilla.

    ”Kannattaa valita omaan jalkaan sopivat ja pitävät kengät. Liukkailla keleillä jalkaan kannattaa vetää nastakengät, kitkakengät tai kenkien päälle vedettävät liukuesteet. Myös suutarit nastoittavat kenkiä”, Karinkanta vinkkaa.

    Kävelijän tasapaino kehittyy haastavassa maastossa, mutta lisätukea ja -tehoa voi hakea esimerkiksi kävelysauvoista. Pukeutuessa taas on hyvä muistaa, että liikkeessä keho lämpenee.

    Kaistinen jättää mielellään työkoneen työpaikalle ja kävelee työmatkat tyhjin käsin. Jos kuitenkin kannettavaa on, kannattaa Karinkannan mukaan valita kassien sijaan reppu, jolloin kädet saa mukaan liikkeeseen.

    Saija Karinkanta UKK-instituutista kehottaa palastelemaan viikon liikuntakiintiön sopiviksi pätkiksi

    Kommunikointi liikenteessä lähtee siitä, että liikkujilla on edes mahdollisuus nähdä toisensa.
    ”Siksi yksi pimeän ajan tärkeimmistä varusteista onkin heijastin”, Kaistinen muistuttaa.

    Ennakointi, tarkkaavaisuus ja kommunikointi

    Jalankulkija voi itse myös käyttäytymisellään vaikuttaa omaan liikenneturvallisuuteensa. Turvallisessa kävelyssä pätevät samat perusperiaatteet kuin muussakin liikkumisessa: ennakointi, kommunikointi ja tarkkavaisuus.

    ”On tärkeää ennakoida, mitä tapahtuu seuraavaksi. Yhtä lailla on hyvä näyttää muille liikkujille selkeästi, mitä itse aikoo tehdä”, Kaistinen sanoo.

    Hän kehottaa myös keskittymään kävelyyn etenkin haastavissa olosuhteissa.

    ”Jos huomio on askelluksen sijasta esimerkiksi kännykässä, voi liukkaus yllättää.”

    Tuoreimpien liikuntasuositusten mukaan aikuisen tulisi liikkua reippaasti kaksi ja puoli tuntia viikossa. Määrä suositellaan palasteltavan päivittäisiksi liikuntahetkiksi, joiden kestolla tai pituudella ei niinkään ole väliä. Karinkannan mukaan kävely on helpoin tapa saavuttaa suositusten mukainen liikuntamäärä.

    ”Toisin kuin monet muut liikuntamuodot, kävely on ilmaista ja sitä voi harrastaa missä ja milloin vain. Kävely ei myöskään katso ikää tai kuntotasoa”, Karinkanta summaa.

    Kolme huomiota kävelijöistä liikenteessä

    Koko kansa kävelee.

    Kävelijöiden joukosta löytyy kaikenikäisiä ja -taitoisia kävelijöitä, joiden tiedolliset ja motoriset
    kyvyt sekä havainnointikyky ovat yksilöllisiä. Myös sääntöjen
    ja turvallisuusohjeiden noudattaminen vaihtelee.

    Kävelijälläkin on velvollisuuksia.

    Tienkäyttäjänä kävelijänkin
    on noudatettava liikennesääntöjä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä.

    Suojattomuus.

    Kävelijöillä ei ole mitään suojia mukana ja massaero autoihin on suuri. Törmäyksen sattuessa loukkaantumisen tai kuoleman todennäköisyys on paljon suurempi kuin ajoneuvon sisällä.