Ennakkoarvion mukaan vuosi 2019 on aikaisempia turvallisempi. Tyytyväinen ei kuitenkaan voi olla, kun yli 200 ihmistä menetti henkensä liikenteessä. Suomi ei ole onnistunut liikenneturvallisuustavoitteessaan ja sillä on kova inhimillinen hinta.
Viime vuosikymmenen alussa asetettiin kansallinen liikenneturvallisuustavoite: liikennekuolemien määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa, että liikennekuolemien vuosittaisen määrän tulisi olla alle 136 tapausta. Ennakkoarvion mukaan vuonna 2019 tieliikenteessä kuoli 204 ihmistä. On siis ilmiselvää, että emme saavuta tavoitetta.
Tiedämme, että liikenneturvallisuus syntyy useiden yhdensuuntaisten toimien ja pitkäjänteisen työn kautta. Myös liikenneturvallisuustavoite vaatii kehitystä, jossa turvallisuus paranee tasaisesti. Olemme kuitenkin jääneet asettamamme tavoitteen vaatimasta tahdista koko vuosikymmenen.
Vuoden 2020 lopussa raukeavan turvallisuustavoitteen voisi toki saavuttaa yhden vuoden aikana. Niin tehokkaita liikenneturvallisuustoimia, joilla pelastamme tänä vuonna yli 80 ihmistä lisää, ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
Inhimillinen hinta
Joka vuosi, kun emme paranna liikenneturvallisuutta tavoitteen mukaisesti, menetämme ihmishenkiä.
Kun laskemme vuosittaiset liikennekuolemat ja samalle vuodelle asetetun turvallisuustavoitteen lineaariseen kehitykseen mukaan, näemme konkreettisesti, mitä tavoitteesta jääminen tarkoittaa. Alla olevaan kuvaan on piirretty kumulatiivisesti kasvava menetetty turvallisuushyöty. Käytännössä tämä tarkoittaa menetettyjen ihmishenkien määrää. Laskennallisesti olemme 2010-luvulla menettäneet yli 400 ihmistä, koska emme ole kyenneet tavoitteemme mukaiseen liikenneturvallisuuskehitykseen.
Eurooppa tähtää nollavisioon
Suomi on kansallisesti sitoutunut eurooppalaiseen tavoitteeseen puolittaa liikennekuolemat vuoteen 2020 mennessä. Puolittamistavoite on vain yksi askel kohti Euroopan komission kirjaamaa nollavision mukaista turvallista liikennettä. Nollavision ajatus on, että liikennejärjestelmä on rakennettava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Liikenneturvallisuuden kannalta on tärkeää, että nollavision ajatus löytyy myös nykyisestä Suomen hallitusohjelmasta.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomen liikenneturvallisuuskehitys on ollut varsin heikkoa. ETSC:n tekemässä vertailussa Suomi löytyy 10 viimeisen maan joukosta. Parhaiten liikenneturvallisuutta on kyennyt 2010-luvulla parantamaan Norja.
Uusi tavoite ja uudet keinot
Liikenneturvallisuuden puolesta on tehtävä tavoitteellista työtä myös 2020-luvulla. Vaikka emme todennäköisesti onnistu nykyisen tavoitteen saavuttamisessa, emme saa lannistua. On yritettävä uudestaan. Euroopan unioni on jo asettanut uuden turvallisuustavoitteen, joka tähtää liikennekuolemien puolittamiseen vuosina 2020-2030. On luontevaa, että Suomi ottaa saman kunnianhimoisen välitavoitteen ohjaamaan kansallista työtämme.
Ajankohtaan sopii erinomaisesti liikenneturvallisuusstrategiatyö, joka käynnistyy vuoden alusta. Liikenneturvallisuustavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan yhteisiä ratkaisuja ja sitoutumista. Siksi on hyvä, että strategiatyö kokoaa saman pöydän ääreen mahdollisimman laajan joukon viranomaisia ja alan toimijoita. Työ on tärkeää. Puolittamalla liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä voimme pelastaa satojen ihmisten hengen ja lisätä jokaisen suomalaisen arjen turvallisuutta.
