Alinopeutta ei terminä löydy laista. Vuonna 2004 tieliikennelakiin tuotiin silloisen kansanedustaja Pertti Salovaaran (kesk.) esityksestä lisäys ”liikennettä ei saa estää tai haitata ajamalla aiheettoman hitaasti (alinopeus) tai tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla”. Lopullisesta muotoilusta (24 §) jäi pois alkuperäisessä esityksessä mainittu termi alinopeus. Asiasisältö säilyy samanlaisena myös uudessa 1.6.2020 voimaantulevassa tieliikennelaissa. Nykyään voi ajaa täysin laillisesti mopolla 45 km/h kehätiellä, jossa nopeusrajoitus on 100km/h.
Onko maantiellä 20 km/h alle enimmäisnopeuden ajaminen alinopeutta, vai henkilölle oikeaa tilannenopeutta?
Tilannenopeus riippuu henkilön ajotilasta, ajoneuvon kunnosta, olosuhteista ja monesta muusta tekijästä. Tieliikennelain 23 pykälän mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.
Käsitteet keskinopeus ja suurin sallittu ajonopeus menevät myös monilla iloisesti sekaisin. Jokainen voi autonsa ajotietokoneesta tarkastaa mikä auton keskinopeus on ollut edellisen mittariston nollauksen jälkeen. Väitän että moni yllättyy, vaikka ajaisi suurimman osan matkoistaan kaupungin ulkopuolella. Vuositasolla autosi keskinopeus on varsin todennäköisesti alle 40km/h ja kaupunkialueilla alle 20km/h. Ajon aikana hetkellinen enimmäisnopeuden tippuminen alle tiekohtaisen suurimman sallitun nopeuden ei keskinopeuteesi juuri vaikuta. Jos ajat kilometrin matkan 80km/h tai 60km/h, ero saapumisajassasi on 14 sekuntia.
Alinopeutta ajaminen on vaarallista, onhan
Teoriassa suuret nopeuserot voivat lisätä peräänajoriskiä, mutta suurimman riskin muodostavat ohittajat. VTT:n vuonna 2014 julkaisemassa tutkimuksessa Ajonopeuden liikenneturvallisuus- ja ympäristövaikutukset todetaan muun muassa: ”Tutkimusten mukaan muuta liikennettä (ja nopeusrajoitusta) hitaammin ajaminen ei lisää onnettomuusriskiä. Sen sijaan muuta liikennettä nopeammin ajaminen kasvattaa onnettomuusriskiä, ja kasvu on sitä jyrkempää, mitä suurempi on oman nopeuden ja liikenteen keskinopeuden erotus.”
Jos liikenteen nopeutta on harmonisoitava, se tulee turvallisuuden nimissä tehdä niiden ehdoilla, jotka ajavat alle suurimman sallitun nopeuden. Alenna itse nopeuttasi – kehotti Liikenneturvan kampanja jo vuosia sitten.
Teoria alinopeuden ärsyttävyyden takana
Miksi meitä silti ärsyttää, jos joku ajaa maantiellä edessämme 10-20km/h alle nopeusrajoituksen? Matkoihin liittyy enemmän tai vähemmän rajattuja aikatavoitteita. Kärsimätön puoli meissä vaatii sitä tunnetta sujuvasta etenemisestä. Edessä hitaammin ajava auto tuottaa ristiriidan tähän tunnetason tavoitteeseen, vaikka kellon kanssa mitaten varsinaista keskinopeuden hidastumista ei koko matkan mittakaavassa tapahtuisikaan. Tuo tunne on kuitenkin omiaan aiheuttamaan kuljettajassa ärtymystä, stressiä, tai jopa suoranaista ahdistusta.
Stressaavan tilanteen ääri-ilmiönä ei liene sattumaa, että esimerkiksi paniikkikohtaus puhkeaa yleensä juuri liikenneruuhkassa tai kaupan kassajonossa. Tällöin joudumme tahtomattamme hidastamaan epämiellyttävään tilanteeseen, johon emme voi itse vaikuttaa, tai josta emme voi paeta. Tämän valinnan vapauden vuoksi kukaan ei valita alinopeuksista kaksikaistaisilla tieosuuksilla.
Jos koet olevasi alinopeuden uhri, tässä muutama vinkki:
- Vedä syvään henkeä ja rentoudu. Mieti, onko ohittaminen välttämätöntä?
- Vaikka kärsimättömyys leimahtaisikin, älä anna tunnetason vaikuttaa turvalliseen ajamiseen.
- Näe ihminen liikenteessä. Edessä ajavalla on syynsä ajaa valitsemaansa tilannenopeutta.
- Turhaan ohittamalla tai turvavälin kiinni ajamalla aiheutat suuren riskin myös itsellesi.
- Kyseenalaista kiireen tuntu. Jos ajat kilometrin matkan 80km/h tai 60km/h, ero saapumisajassasi on 14 sekuntia.
