Porvoon koulutoimella ei kuitenkaan ollut resursseja tehdä vaaranpaikkakyselyä. Niinpä päätimme toteuttaa sen vanhempainyhdistyksessä vapaaehtoisvoimin, muutama koulu kerrallaan. Porvoon 28:sta peruskoulusta päätyi kartoitettavaksi 22. Käytännössä noin 4 800 oppilasta huoltajineen sai vastata kyselyyn.
Tätä varten muokkasimme Liikenneturvan Koulumatkan vaaranpaikkakartoitus-lomaketta meille sopivammaksi. Käytännössä ala- ja yläkoulujen oppilaille huoltajineen tehtiin omat versiot, lisäksi lomakkeessa oli tilaa piirroksille. Monessa tapauksessa ne selvensivätkin sanallisesti kuvailtua vaaranpaikkaa.
Oppilaat täyttivät omat lomakkeensa oppitunnilla. Vanhemmilla lomakkeen täyttöaika oli yksi viikko. Kodeista lomakkeet palautettiin kouluille.
Ideoista konkretiaksi
Kävimme katsomassa lomakkeissa ilmoitetut vaaranpaikat paikan päällä ja monet niistä myös kuvattiin. Kokeilimme tien ylityksiä, risteyksiä ja muita ilmoitettuja paikkoja sekä jalkaisin että autolla. Näin saatiin paras mahdollinen käsitys siitä, miksi ilmoituksen tehnyt henkilö koki paikan vaaralliseksi.
Vuosina 2014–2017 meille palautettiin 5 700 lomaketta, joissa ilmoitettiin 377 vaaranpaikasta. Parhaimmillaan yhdestä vaaranpaikasta kertyi noin sata ilmoitusta.
Annoimme tulokset tiedoksi kaupungin kaduista ja viheralueista vastaavalle kuntatekniikalle, ELY-keskukselle, toimitilajohdolle ja rakennusvalvontaan. Tuloksena on ollut alennettuja nopeusrajoituksia, parannettuja suojatiemaalauksia ja -linjauksia, uusia liikennemerkkejä, liikennevalojen rytmityksen säätämistä, nopeusnäyttötauluja, kasvillisuuden karsimista, bussipysäkkien siirtoa ja jopa uusia kevyen liikenteen väyliä.
Lopputulos osoittaa, että jokaisella kyselylomakkeella oli merkitystä. Jos vaaranpaikkojen kartoituksesta tulisi pohja koulukohtaiselle liikenneturvallisuussuunnitelmalle, se ei jäisi kertaluonteiseksi tempaukseksi. Samalla myös oppilaat osallistettaisiin suunnitelman laatimiseen ja ylläpitämiseen. Se olisi liikennekasvatusta parhaimmillaan.
