Suomi100-hankkeisiin on kuulunut läpi juhlavuoden Vuosisadan liikenneteon ja Vuosisadan liikennevaikuttajan etsintä. Kansalaisten ehdotuksia kerättiin alkuvuodesta asti, ja niistä parhaat pääsivät marraskuussa alkaneeseen yleisöäänestykseen.
Voittajat julkistettiin keskiviikkona 13.12. Auto- ja liikennegaalassa. Vuosisadan liikenneteoksi äänestettiin jalankulkijan heijastin, ja Vuosisadan liikennevaikuttajan tittelin sai legendaarinen liikenneopettaja ja -valistaja Ensio ”Enska” Itkonen. Liikenneturva onnittelee!
Liikennevilkun blogi esittelee tässä voittajat.
Vuosisadan liikenneteko: Jalankulkijan heijastin
Mikä olisikaan voinut olla parempi vaihtoehto itsenäisen Suomen ensimmäisen vuosisadan parhaaksi liikenneteoksi kuin jalankulkijan heijastin? Se on nimittäin Suomi100-teemaan sopivasti nimenomaan suomalainen keksintö 1940-50-lukujen taitteesta.
Jalankulkijan heijastimen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti, joka kaipasi hevoskärryilleen lisänäkyvyyttä. Hänen poikansa Taisto jatkoi kehitystyötä muun muassa mallisuojaamalla suositun lumihiutaleheijastimen, jonka oli suunnitellut Kalervo Suomela.
Heijastin standardisoitiin vuonna 1979, ja 1982 tieliikennelakiin tuli säännös, joka määräsi jalankulkijan käyttämään heijastinta pimeässä. Heijastin auttaa näkymään liikenteessä, esimerkiksi autoilijaa näkemään hämärässä kulkevan kävelijän.
Kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä kulkevan jalankulkijan vasta noin 150 metrin etäisyydeltä vaatetuksesta ja auton valoista riippuen. Heijastinta tai heijastinliiviä käyttävä nähdään jopa yli 600 metrin päästä.
Nykyään heijastinvalikoimasta löytyy lukemattomia ja varmasti jokaiseen tyyliin sopivia vaihtoehtoja. Näkyvyys kannattaa varmistaa kiinnittämällä heijastimia eri puolille kehoa – parempi överit kuin vajarit.
Ollaan siis loistavia ja käytetään heijastimia jatkossakin, niin emme vaivu pimeyteen Suomi100-juhlavuoden jälkeenkään.
Vuosisadan liikennevaikuttaja: Ensio ”Enska” Itkonen (1926-2010)
Ensio Itkonen on kaikkien viime vuosituhannella eläneiden suomalaisten muistama liikenneopettaja ja liikennevalistaja.
Itkosen isä Onni Itkonen perusti autokoulun vuonna 1922 ja johti sitä vuoteen 1952, jolloin yritys siirtyi Ension johdettavaksi. Ension työtä jatkoi hänen poikansa Hans Itkonen (1953–2010), joka aloitti toimitusjohtajana 1989. Autokoulu toimii Helsingin Itäkeskuksessa.
Ensio Itkosen yhdessä Hannu Karpon kanssa tekemät televisio-ohjelmat, liikenneiltamat sekä lehtien liikennepalstat vaikuttivat merkittävästi suomalaisen liikennekasvatuksen edistymiseen 1970- ja 1980-luvuilla. Karpo palkittiin gaalassa elämäntyöpalkinnolla.
Koko kansan ”Enska” julkaisi myös kaksi kirjaa: lapsille suunnattu, ikimuistoisen Kylli-tädin eli Kylli Kosken kuvittama Muista aina liikenteessä ilmestyi vuonna 1975. Juuri ajokortin saaneille tarkoitettu Aja paremmin syntyi Itkosen kynästä vuonna 1987.
Itkonen vastaili myös usein kansalaisten kysymyksiin ja neuvoi tienkäyttäjiä liikenneturvallisuudessa. Hän toivoi tiellä eri rooleissa liikkujilta yhteispeliä – tuo neuvo on edelleen ja aina jatkossakin ajankohtainen.
Itkoselle myönnettiin Ajoneuvoksen titteli. Tämän lisäksi hän sai lukuisia kunniamerkkejä, muun muassa Suomen Leijonan ritarimerkin, Liikenneturvallisuusansiomerkin, Autokoululiiton kultaisen ansiomerkin ja Autoliiton ansiomitalin.
Persoonallinen ja karismaattinen ”Enska” jäi helposti suomalaisten mieliin. Tulipa hänestä työparinsa Karpon ohella myös imitaattorien vakiokohde – humoristinen mies osasi varmasti arvostaa sitä itsekin.
Menivätkö tittelit oikeisiin osoitteisiin? Kommentoi, mitkä vaihtoehdot olisit itse valinnut – vai oletko samaa mieltä yleisöäänestyksen tulosten kanssa?
