Kuntasektorilta tulevat signaalit viestivät erilaisten kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmien sekä niihin liittyvän poliittisen päätöksenteon lisääntymisestä. Kasvua näkyy erityisesti pyöräilyssä, joka koetaan helpoksi ja sujuvaksi liikkumismuodoksi.
Positiivista kehitystä kuitenkin nakertaa rahan puute, joka heijastuu erityisesti vanhojen jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnostamiseen ja kunnossapitoon. Hyvä infra ja jatkuvat reitit ovat kuitenkin välttämättömiä, mikäli aiotaan päästä Suomen energia- ja ilmastostrategiassa asetettuun 30 prosentin lisäykseen kävellen ja pyörällä tehtävissä matkoissa.
Oma tärkeä roolinsa on onnistuneella liikennesuunnittelulla, jossa huomioidaan käyttäjien näkemykset ja mielipiteet.
Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja Matti Hirvonen kannustaakin päättäjiä keskittymään liikennesuunnittelussa kaupunkiympäristön rauhoittamiseen moottoriliikenteeltä sekä risteysjärjestelyjen kehittämiseen. Valtaosa poliisin tietoon ja tilastoihin päätyvistä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden onnettomuuksista tapahtuu risteyksissä ja suojateillä.
”Tilastoihin perustuva turvallisuus on vain yksi tekijä. Liikennesuunnittelussa on huomioitava myös pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kokema turvallisuus. Sillä tavalla lisätään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta”, hän toteaa.
Liikkuminen muuttuu ketjuksi
Haasteista huolimatta kävelyn ja pyöräilyn suosio näkyy niin kuntien strategioissa kuin kaupunkien ja taajamien jalkakäytävillä ja pyöräteillä. Jatkossa niiden kasvua vauhdittanee liikenteen palveluistuminen, mikä tarkoittaa liikkumisen muuttumista useista eri kulkumuodoista koostuviksi ketjuiksi.
Työmatkalainen saattaa esimerkiksi ajaa polkupyörällään juna-asemalle ja jatkaa matkaansa kiskoilla. Kaupungin keskustassa hän kulkee loppumatkan jalan. Suuremmat kuljetustarpeet hoituvat puolestaan vuokra- tai yhteiskäyttöautolla.
”Eri liikennemuotojen välillä on ollut turhaa vastakkainasettelua. Jatkossa ihmiset liikkuvat monenlaisissa eri rooleissa. Välillä käytetään autoa, välillä
julkisia, kimppakyytiä ja polkupyörää. Siksi tulevaisuuden liikennettä on tarkasteltava suurempana kokonaisuutena”, muistuttaa Liikenneviraston kestävän liikkumisen asiantuntija Tytti Viinikainen.
Liikennettä ja siihen liittyviä palveluja muokkaavat myös teknologiset innovaatiot. Erilaiset reittioppaat ovat monelle jo arkipäivää. Parhaillaan etsitään uusia tapoja sille, miten eri laitteiden ja palveluiden käyttäjien liikkumisesta tuottama tieto voidaan hyödyntää liikennesuunnittelussa. Älyliikennettä edustavat myös esimerkiksi sellaiset ratkaisut, joiden avulla pyöräilijä pystyy tarkistamaan lähialueen pyöräparkkitilanteen sekä varamaan itselleen paikan halutusta pisteestä.
Tampere kehittää älyä ja infraa
Pirkanmaalla jylläävä Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä elinvoimaohjelma, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Tampereella kokeillaan muun muassa pyöräilyn liikennevaloetuisuuksia sekä kehitetään pyöräpysäköintiä, sähköpyörien latausta sekä tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä.
Tampereella on myös hyväksytty kaupungin liikenteen rauhoittamispolitiikka, joka tarkoittaa asuinalueiden aluenopeusrajoitusten laskemista 30 kilometriin tunnissa. Samalla pyritään siirtämään pyöräilyä ajoradalle.
”Juuri nyt käynnissä on Viinikan liittymän kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentaminen. Seudullisia pyöräilyn pääreittejä kehitetään muun muassa Hatanpään valtatiellä. Raitiotien rakentamisen yhteydessä parannetaan nykyisiä pyörä- ja jalankulkuteitä esimerkiksi Hervannan valtaväylän länsipuolella ja Rieväkadulla. Uusia pyöräteitä on luvassa lähivuosina esimerkiksi Hämeenkadulle ja Sammonkadulle raitiotien rakentamisen yhteydessä”, listaa Tampereen liikenneinsinööri Timo Seimelä kaupungin infrahankkeita.
Tampereella polkupyörällä tehdyt matkat ovat lisääntyneet noin kaksi prosenttia vuodessa, mutta Pirkanmaan pienemmät´kaupungit ja kunnat ovat säilyneet vahvasti autopainotteisina. Positiivista on kuitenkin se, että niiden joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 25–30 prosenttia. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa parantunut joukkoliikennetarjonta sekä Tampereen keskustan pysäköinnin muuttuminen maksulliseksi.
