Erityisesti suomalaiset arvostavat järjestelmiä, jotka vaikeissa olosuhteissa auttavat pitämään auton paremmin hallinnassa, lieventävät törmäyksen seurauksia ja helpottavat pimeällä ajoa.
Tekniikasta tutkittua hyötyä
Oikein käytettynä turvallisuustekniikasta on todistetusti hyötyjä onnettomuuksien ehkäisyssä ja niiden seurausten lieventämisessä. Suomen autokannalle onkin toivottu nuorennusleikkausta turvallisuuden parantamiseksi ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
On niitäkin autoilijoita, jotka kokevat, että vanhassa on vara parempi.
Liikenneturvan kyselyssä joka viides kuljettaja kertoi haluavansa autokseen perinteisen menopelin, jossa on mahdollisimman vähän elektroniikkaa. Reilu puolet olisi tyytyväisin nykyaikaiseen, hyvillä turvatekniikkaominaisuuksilla varustettuun autoon. Vain joka seitsemäs kyselyyn vastannut haaveilee tulevaisuuden itseohjautuvasta autosta tai täysin automaattisesta robottiautosta.
”Järjestelmän palauttaminen ei toimi”
Liikennepolitiikan tavoite on, että tulevaisuudessa osa liikenteestä on automatisoitua. Tämän uskotaan tarjoavan mahdollisuuksia liikenteen ja kuljetusten turvallisuuden, tehokkuuden ja kestävyyden paranemiseen. Myös Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaiskuljettajista yli puolet uskoo itseohjautuvien autojen hyödyiksi esimerkiksi kuljettajien inhimillisten virheiden määrän vähenemisen, alemmat kuljetuskustannukset ja uudet henkilöliikennepalvelut.
Samaan aikaan itseohjautuviin autoihin liittyy paljon epäluuloja. Näistä yleisin on tietokoneista tuttu ajatus siitä, että järjestelmä ei yllättäen enää vastaakaan käyttäjän toimiin. Mitä tehdä tilanteessa, jossa autoa ohjaava tietotekniikka kaatuu keskellä Lahden moottoritietä?
Kyselyyn vastanneet kuljettajat myös arvelevat Suomen sääolojen asettavan oman haasteensa itseohjautuvien autojen toiminnalle. Erottaako älytekniikka tien pellosta tai jalkakäytävästä, kun maa on jään ja lumen peittämänä?
Miten kone voi ratkaista moraaliongelmat?
Yleisessä automaatiota koskevassa keskustelussa on pinnalla ollut huoli siitä, millä logiikalla kone ratkaisee ihmisen kokemia moraalisia ristiriitoja mahdollisessa ongelmatilanteissa.
Moraalikysymysten hankaluus näkyy myös suomalaisten vastauksissa. Yli seitsemän kymmenestä vastaajasta koki teeman huolta herättäväksi. Käytännön esimerkki moraalisesta ristiriidasta on vaikkapa se, törmäisikö auto matkustajien suojelemiseksi ennemmin suojattomaan tienkäyttäjään kuin tunnelin seinään jommankumman onnettomuuden ollessa tilanteessa väistämätön.
Melkein kaikki spontaanisti esiintuodut ajatukset robottiautoista olivatkin epäileviä. Robottiautoihin ei joko uskota, niitä ei pidetä tarpeellisina tai niiden tulo liikennekäyttöön nähdään kaukaisen tulevaisuuden asiana. Tekniikkaan ei lähtökohtaisesti luoteta täysin, vaikka varsinaista tekniikan pelkoa ei ilmaistakaan: ”Väärin käytettynä hyväkin tekniikka pettää”.
Monet suomalaiset ilmaisevat myös pitävänsä autolla ajamisesta, josta ei haluta luopua, vaikka robotti hoitaisikin kuskin tehtävät. Ajamista ei koeta rasittavaksi pakkotyöksi, vaan iloksi ja nautinnoksi.
Jos auto kuitenkin itsenäisesti hoitaisi ajamisen, suomalaiset käyttäisivät näin vapautuvan ajan muun muassa kännykän, lukemisen ja työnteon parissa. Mitä sinä tekisit robottikuskin kyydissä?
*Tutkimuksen toteutti Liikenneturvan tilauksesta Kantar TNS internetpaneeli GallupForumissa joulukuussa 2016.
