Mopomiitti on aikuisista vapaa vyöhyke

    Turun vuoden ensimmäiseen mopomiittiin osallistui satamäärin nuoria. Liikenneturva antoi taustatukea, että tapahtuma sujuisi mahdollisimman hyvin.

    Turkuhallin takana pärisee. Mopoilija kiihdyttää suoralla, kierrokset nousevat ja keula mielii pystyyn.

    On keväinen lauantaiiltapäivä. Mopomiitin osallistujista näkee, että kauden ensimmäistä kokoontumista on odotettu kauan.

    Turun Artukaisiin on kokoontunut 300–400 mopoilijaa. Valtaosa menopeleistä on enduro-mallisia mopoja, mutta mukana on myös muutama skootteri, mopoauto ja mönkijä. Kiihkeimmän mopoiän ohittaneet nuoret ovat tulleet paikalle omilla autoillaan.

    Turkuhallin vieressä on ratsutila. Mutta tänään hevosilla taitaa olla pumpulia korvissaan.

    Vapaus liikkua

    Joonas Puisto ja Otto Vilppola ovat tulleet Ruskolta Turkuun Joonaksen mopo-autolla.

    ”Kavereitten kaa tultiin aikaa viettään”, Joonas selittää.

    Joonaksen mopoauton ratissa on leopardikuvioinen suojus ja katosta roikkuvat karvanopat. Takaluukusta kurkistavat kahdentoista tuuman mahtikaiuttimet. Bassot ovat kohdillaan.

    ”No, joskus tulee kyllä valituksia, että pitäisi soittaa musiikkia vähän hiljempaa”, Joonas mainitsee.

    Hän kertoo, että mopoauto tarkoittaa ennen kaikkea vapautta liikkua esimerkiksi harrastuksiin, nyrkkeilytreeneihin. Mukaan mahtuvat nyrkkeilyhanskat

    jos toisetkin.

    Mopomiitit ovat mopoyhteisön itsensä järjestämiä tapahtumia.

    Joonas Puiston (vas.) mopoautoon mahtuu kaverit, kaiuttimet ja nyrkkeilyhanskat. Kuva Veli-Matti Väärä.

    Pienin häiriöin paikasta toiseen

    Mopomiitissä kokoonnutaan ”miittiplatsille”, jolla halukkaat voivat saman henkisen yleisön edessä esitellä mopojaan, temppuilla ja polttaa kumia. Tämän jälkeen ajetaan letkassa seuraaville miittiplatseille.

    Mopomiitit ovat mopoyhteisön itsensä järjestämiä tapahtumia. Kyse on nuorten omaehtoisesta harrastamisesta, aikuisilta vapaasta vyöhykkeestä. Liikenneturvan kouluttaja Elias Ruutti kertoo, että Turussa poliisi, Liikenneturva ja Turun Moottoripyöräilijät ovat tarjonneet mopoilijoille neuvoja ja taustatukea.

    ”Ideana on varmistaa, että tapahtumat voitaisiin viedä läpi turvallisesti. Myös ympäristölle koetetaan aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä”, Ruutti mainitsee.

    Erilaisia mopokokoontumisia järjestetään nykyään ympäri Suomea ja hyvinkin erilaisilla malleilla. Tavallisin tapaus lienee, että sosiaalisen median kautta vain sovitaan, että tavataan tiettyyn aikaan tietyssä paikassa. Turussa mopomiittejä on järjestetty jo yli kymmenen vuotta.

    Liiderit ohjaavat letkaa

    Turun mopomiittiä vetävät yhteisön valitsemat liiderit. Heidät tunnistaa nuorten itsensä suunnittelemista oransseista huppareista. Liideri Oskari Sirén kertoo, että hänen tehtävänään on muun muassa huolehtia, että siirtyminen paikasta toiseen tapahtuu aikataulun mukaisesti ja että letkassa ajaminen sujuu häiriöittä.

    Kiihdytyksistä ja desibeleistä päätellen mopomiitissä on mukana myös viritettyjä mopoja.

    ”Niitä taitaa olla jopa puolet”, Oskari miettii.

    Liikenneturvallisuuden ammattilaiselta löytyy tällekin ymmärrystä.

    ”Tarkoituksenmukaista ei ole tehdä ratsioita, vaan huolehtia että kaikki sujuu hyvin”, Elias Ruutti huomauttaa.

    Hän on järjestänyt Turun Moottoripyöräilijöiden kautta miittiyhteisöille myös esimerkiksi ajoharjoitteluita ja ratapäiviä.

    Pojat ottaa riskejä

    Samassa liiderit alkavatkin jo järjestää porukkaa letkaksi. Poliisi on ohjeistanut, että Turkuhallin tienoilla voidaan viipyä korkeintaan puoli tuntia.

    Liiderit antavat merkin ja mopot lähtevät liikkeelle. Pärinä voimistuu. Letka kiemurtelee hallitusti muutaman kilometrin matkan, kunnes se pysähtyy hampurilaisravintolan parkkikselle Raisiossa.

    ”Mäkkärin” pihalla turkulaiset mopotytöt Nilla Kiviruusu ja Nella Aaltonen kuvailevat mopomiittiä mahtavaksi kokemukseksi.

    ”Ja täällä on paljon poikia”, Nella huomauttaa.

    Nillan ja Nellan mielestä mopopojissa ja mopotytöissä on vissi ero.

    ”Pojat on hulluja, niillä ei ole vaaran tajua. Tytöt ajavat hiljempaa ja ovat viisaampia. Mutta paljon riippuu tietenkin ihmisestä”, Nilla muotoilee.

    Hänellä on ollut mopokortti reilut puoli vuotta.

    ”Ihan hyvin liikenteessä on mennyt. Mutta pimeällä täytyy olla tarkkana, kun kaikilla on nykyään vielä tummat vaatteetkin. Ja risteysajossa on tietenkin paljon huomioitavaa”, Nilla toteaa.

    Pimeällä täytyy olla tarkkana, kun kaikilla on nykyään vielä tummat vaatteetkin.

    Taustatukena mopomiitissä on myös Liikenneturvan kouluttaja Elias Ruutti. (Oikeanpuoleinen kuva:) Mopomiitti on Nilla Kiviruusun (vas.) ja Nella Aaltosen mielestä mahtava kokemus. Kuva Veli-Matti Väärä.

    Autoilijoiden asenteissa parantamisen varaa

    Monien mopoilijoiden mukaan autoilijoiden asenne mopoilijoita kohtaan on ikävä. He kertovat muun muassa kiilauksia muistuttavista ohituksista ja

    keskisormen näyttämisistä.

    ”Autoilijoiden kannattaisi muistaa, että suurin osa nuorista on hyviä kuskeja, jotka noudattavat liikennesääntöjä”, lietolainen Niklas Rautsala huomauttaa.

    Hän haluaakin nostaa päällimmäiseksi hyvät kokemukset liikenteestä:

    ”Kun ajan pyörätiellä, niin hiljennän aina kun vanhus tulee vastaan. He hymyilevät ja heiluttavat kättään. Se tuntuu kivalta”, Niklas kertoo.

    Paljon on kesää jäljellä

    Mopoilijat ovat tankanneet itsensä. Matka jatkuu seuraavalle etapille, pitkälle suoralle Turun lentokentän läheisyydessä.

    Sieltä tie jatkuu teollisuusalueen isolle asfalttikentälle, joka on kuin tehty miittiplatsiksi. Tämän jälkeen vuorossa toinen asfalttikenttä, Raision

    ABC, taas suora ja…