Työmatkalla sattuneista tapaturmista, esimerkiksi kaatumisista ja liukastumisista, johtuvat sairauslomat ja -poissaolot menevät työnantajan piikkiin. Oltaisiinko työmatkalla varovaisempia, jos käytäntöä joltain osin kiristettäisiin? Vai tulisiko työnantajan tukea turvallista työmatkaa sponsoroimalla työntekijöille nastarenkaita, pyöräilykypärät ja heijastimet? Kumman vastuulla onkaan turvallinen työmatka? EK:n lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä ja SAK:n päälakimies Timo Koskinen vastaavat.
Kenelle kuuluu vastuu turvallisesta työmatkasta?
Mikko Nyyssölä: Vastuu kuuluu työntekijälle. Työnantajan mahdollisuudet vaikuttaa työmatkan turvallisuuteen ovat vähäiset. Työntekijä puolestaan voi vaikuttaa turvallisuuteen paljon.
Timo Koskinen: Työmatkalla aiheutuneiden tapaturmien korvaaminen kuuluu lähtökohtaisesti työnantajalle. Käytännössä myös työntekijällä on vastuu esimerkiksi liikennesääntöjen noudattamisen osalta.
Vastuu turvallisesta työmatkasta kuuluu työntekijälle. Työnantajan mahdollisuudet vaikuttaa työmatkan turvallisuuteen ovat vähäiset. – EK:n lainopillinen asiamies Timo Koskinen.
Mitä työmatkaliikenteen turvallisuuden parantamiseksi voitaisiin tehdä?
Mikko Nyyssölä: Jokaisen työntekijän pitäisi itse kiinnittää huomiota liikkumiseensa. Talven liukkailla ei kävellä samalla tavalla kuin kesäkuivalla, myös näkymiseen pitää kiinnittää huomiota. Työnantaja voi varmasti halutessaan muistuttaa näistä asioista. Esimerkiksi eräässä yrityksessä talvipyöräilijöille hankittiin heijastinliivit.
Timo Koskinen: Yhä suurempi osa työtapaturmista sattuu työmatkoilla, joten tämän liikkumisen parempi turvallisuus on kansantaloudellisesti todella suuri kilpailukykytekijä. Työnantajalle kuuluu työhön perehdytys, jonka yksi osa on turvallinen työmatkaliikenne. Toki lisäksi julkisen tienpidon ja joukkoliikenteen on syytä olla kunnossa.
Mikä motivoisi työntekijöitä turvaamaan työmatkansa?
Mikko Nyyssölä: Paras motivaattori pitäisi olla se, että paikat pysyvät ehjinä ja terveys säilyy. Valitettavasti sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi silloin, kun mitään ei tapahdu. Tiedon lisäämistä ja asenteisiin vaikuttamista kannattaa varmasti harjoittaa.
Timo Koskinen: Työmatkaan liittyvät riskit ja uhat tulisi tunnistaa – ja ennaltaehkäistä kouluttamalla ja tiedottamalla. Sairauspoissaolokarenssit eivät tätä ratkaise: kukaan ei tahallaan loukkaannu työmatkoilla ja työntekijä menee töihin tehdäkseen töitä työnantajan lukuun.
Kukaan ei loukkaannu työmatkallaan tahallaan. Viimekätinen vastuu on aina työnantajalla. SAK:n päälakimies Timo Koskinen.
Löytyisikö ratkaisu lakia muuttamalla?
Mikko Nyyssölä: En näe mitään tarvetta uudelle lainsäädännölle tässä asiassa. On ilman muuta hyvä, jos työnantaja ja työntekijät voivat yhdessä pohtia työpaikalla, miten työmatkojen turvallisuutta lisätään. Yhteistyö on avainasemassa.
Timo Koskinen: Kaikki työhön liittyvien riskien ja uhkien tunnistaminen, vähentäminen ja poistaminen on lähtökohtaisesti yhteistä toimintaa. Työturvallisuuslainsäädäntökin lähtee tästä todeten samalla, että viimekätinen vastuu on kuitenkin aina työnantajalla.
Tukevatko kannusteet turvallisuusmyönteistä toimintaa?
Mikko Nyyssölä: Toki työnantaja voi halutessaan käyttää joitakin positiivisia kannustimia, kuitenkaan vapaapäivä ei ole oikea valinta tässä yhteydessä. Parempia voisivat ehkä olla sellaiset, jotka liittyvät kiinteästi turvalliseen matkantekoon. Miksei vaikkapa uusi hieno pyöräilykypärä!
Timo Koskinen: Onnistunut ja turvallinen työmatkaliikenne on lähtökohta, erikseen palkitseminen ei liene lähtökohtaisesti tarpeen. Henkilöstöllä on usein hyviä vinkkejä ja aloitepalkkio hyvästä työmatkaliikenteen turvallisuusehdotuksesta voisi kuitenkin toimia.
Pitäisikö työnantajan pyrkiä ehkäisemään myös vapaa-ajan turmia?
Mikko Nyyssölä: Mahdollisesti. On sekä työnantajan että työntekijän intressissä, että vapaa-ajan tapaturmat vähenevät. Vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyllä voitaisiin vaikuttaa myös työmatkatapaturmiin ja työtapaturmiin. Kyse on tiedosta, asenteista ja turvallisista toimintatavoista, jotka ovat pitkälle samat niin kotona kuin työpaikallakin.
Timo Koskinen: Työantajan näkökulmasta on sama, onko työntekijä sairaana laskettelutapaturman vai työmatkatapaturman johdosta, jos työt jäävät kuitenkin tekemättä. Vapaa-ajan työtapaturmavakuutukset voisivat olla yksi keino vähentää riskiä, myös osana työsuhde-etuja.
