Liikenteessä liikutaan entistä vanhempina. Syntymäpäivien määrä ei kuitenkaan suoraan vaikuta liikkumisen turvallisuuteen. Dosentti Alpo Vuorio Suomen Liikennelääketieteen yhdistyksestä kokee, että ikä sinänsä on varsin huono mittari ajoterveyden arvioinnissa.
”Osa ikääntyvistä kuljettajista on hyvinkin terveitä. Ikääntyessä esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin mahdollisuus lisääntyy. Usean lääkkeen samanaikainen käyttö voi myös vaikuttaa toimintakykyyn. Yleisesti ajoterveyttä huonontaa aistitoimintojen sekä tiedonkäsittelykyvyn heikentyminen”, Vuorio avaa.
Ajoterveydellisinä taustamuuttujina liikenneonnettomuuksissa erottuvat sairaudet, väsymys, mielenterveyden häiriöt sekä päihdeongelmat. Ajoterveyden arvioinnin kannalta Vuorio pitää haasteellisena erityisesti lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttöä sekä huumeiden käyttöä. Myös monisairaan kuljettajan arviointi vaatii lääkäriltä perehtyneisyyttä.
”Ajoterveysohjeet lähtevät siitä, että lääkäri perehtyy huolellisesti myös tutkittavan aiempaan terveydentilaan. Yleisesti ottaen ajoterveyden arvioiminen haasteellisissa tilanteissa on luotettavampaa, jos arvion tekee hoitava lääkäri. Monisairaan ammattikuljettajan arvioinnissa voidaan hyödyntää erityisiä ajopoliklinikkoja.”
Lääkärit kokivat kyselyn perusteella, että aina ei ole helppoa kertoa potilaalle, jos tämän terveydentila ei salli ajamista:
Ajoterveyden arviointi osaksi jokaista potilaskohtaamista
Lääkäreillä on lakiin kirjattu ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan lääkärin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava poliisille, jos hän toteaa, ettei ajokorttiluvan hakija tai ajo-oikeuden haltija enää täytä ajokortin terveysvaatimuksia. Lääkäreille suunnatussa kyselyssä vajaa 60 prosenttia lääkäreistä piti nykyistä ilmoitusvelvollisuusjärjestelmää toimivana. Joka seitsemäs koki kuitenkin, että velvollisuuden sijasta tulisi puhua oikeudesta.
”Lain valmisteluvaiheessa lääkärit pelkäsivät ilmoitusvelvollisuuden vaikuttavan potilas-lääkärisuhteeseen, eikä huoli ole täysin poistunut. Ilmoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet. Haasteena on, että ajoterveyttä käsitellään vastaanotolla harvoin, jos käynti ei liity ajo-oikeuteen. Käytännössä ilmoitusvelvollisuus näyttäisi toimivan parhaiten iäkkäämpien kuljettajien kohdalla. Ongelmallisin ryhmä on päihderiippuvaiset”.
Kaikkein suurimmaksi haasteeksi Vuorio nimeää sen, että jokaisen lääkärissäkäynnin yhteydessä muistettaisiin tarvittaessa arvioida myös ajoterveyttä.
Lääkäritkin tarvitsevat perehtymistä ajoterveyden arvioimiseen. Kyselyyn vastanneet kokivat, että ajoterveyden puheeksi ottamista ja arviointia helpottaa muun muassa tiedon saaminen ohjeiden, koulutusten ja lääkäreiden välisten konsultaatioiden kautta. Myös rutiinit ja rakenteet auttavat. Iäkkäiden potilaiden kohdalla omaisten tai lähipiirin näkemyksiä pidettiin hyödyllisinä.
”Lääkäri voi syventää omaa osaamistaan erilaisilla koulutuksilla. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ylläpitää liikennelääketieteen erityspätevyyttä. Tavoitteena on, että ajoterveyden arviointiin aktiivisesti osallistuvat lääkärit eri puolella Suomea hankkisivat tämän pätevyyden.”
Lääkärit pelkäsivät ilmoitusvelvollisuuden vaikuttavan potilas-lääkärisuhteeseen, eikä huoli ole täysin poistunut. – Alpo Vuorio
Kuljettajan tulee tarkkailla omaa ajokuntoaan
Kuljettaja on itse vastuussa oman ajokuntonsa tarkkailusta. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta lääkäristä kuitenkin koki, että esimerkiksi iäkäs potilas on vastaanotolle tullessaan harvoin tietoinen ajokykynsä heikentymisestä.
Lääkäri tekee vastaanotolla ratkaisun siitä, riittääkö ajoterveys turvalliseen autoiluun. Sen hetkisen tilanteen lisäksi on mietittävä myös kuljettajan mahdollisen sairauden kulkua. Oman ajokunnon päivittäinen tarkkailu täydentää lääkärin arviota. Kyselyyn vastanneista lääkäreistä moni koki, että myös potilaat tarvitsevat yleisempää tietoa ajoterveysasioista.
”Omien sairauksien huolellinen hoito ja terveet elämäntavat ovat parhaita keinoja ajokunnon ylläpitoon. Aina kannattaa varmistaa lääkäriltä lääkkeen vaikutukset ajoterveyteen, erityisesti silloin, jos saa pysyvän uuden lääkityksen.”
Vajaa puolet kyselyyn vastanneista lääkäreistä koki, että potilas hyväksyy lääkärin arvion siitä, etteivät ajoterveysvaatimukset täyty. Erittäin raskaaksi kielteisen arvioinnin tekeminen koettiin ammattikuljettajan kohdalla.
”Suuri osa rajoituksista on määräaikaisia ja terveydellisen tilanteen jälleen salliessa ajo-oikeus palautuu. On hyvä muistaa, että liikenteessä ei olla yksin. Kuljettajan turvallisuuden lisäksi on huomioitava myös muut tiellä liikkujat.”
*Liikenneturva ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys selvittivät lääkäreiden kokemuksia ajoterveysasioista keväällä 2018. Kyselyyn vastasi yhteensä 78 lääkäriä.
