Syksy tuo liikenteeseen paljon uusia pieniä kulkijoita. Reitti kouluun vaatii tarkkaavaisuutta, malttia ja positiivista asennetta sekä koululaisilta että muilta kulkijoilta. Pääsimme mukaan harjoittelemaan koulureittiä yhdessä ekaluokkalaisen Aava Loukon kanssa.
Espoolaisen Aava Loukon koulutie alkaa vehreästä kotipihasta rauhallisen tien varressa. Aava on luvannut esitellä koulureittinsä yhdessä äitinsä Eeva Loukon kanssa. Mukaan tien päälle lähtee myös kolmosluokkalainen isoveli Benjamin Louko, jolla on siskonsa kanssa tästä syksystä alkaen sama koulumatka.
Aava pakkaa koulutielle mukaan uuden repun ja pörröpenaalin kynineen. Hän on aloittamassa koulun reippain mielin, sillä hän osaa jo hieman lukea ja laskeakin. Samaan kouluun on tulossa myös Aavan tuttuja. Veljen lisäksi koulua käy myös yksi hänen serkuistaan ja eskarikavereita on tulossa varmaan samalle luokallekin.
Reitti tulee tutuksi yhdessä
Koululaisen tiedot ja taidot liikenteestä karttuvat vähitellen. Mitä enemmän lapsi liikkuu itse, sitä enemmän harjoitusta kertyy. Aikuisten esimerkillä on lapseen iso vaikutus. Vaikka lapsi kulkisi kouluun itsenäisesti, turvallinen koulumatka on aina vanhemman vastuulla. Reitti on hyvä suunnitella ja harjoitella yhdessä hyvissä ajoin.
Koulutaipaleensa tänä syksynä aloittavalle Aavalle matka kouluun on tuttu ennestään. Hän on kulkenut samaa tietä veljen ja vanhempien kanssa yhdessä päivittäin, sillä sama
reitti kulkee myös päiväkotiin ja esikouluun, jotka ovat matkan varrella. Aavan koulumatkalla on pituutta noin 800 metriä. Sanomme Aavan ja hänen perheensä kanssa heipat kotiin jääville kissoille ja lähdemme matkaan.
Tänään tutustumme reittiin kävellen, kuten koulukin suosittelee eka- ja tokaluokkalaisille. Kun koulu alkaa, Aava suunnittelee kulkevansa sinne pyörällä niin kauan kuin sää syksyllä sallii. Seurana ja saattajana pyörämatkoilla on aina jompikumpi vanhemmista. Aavalle löytyy seuraa myös kotiin päin kuljettaessa syksyn mittaan tai niin pitkään, kuin hän itse toivoo.
Risteykset ja vauhti haastavat kulkijan
Vaikka reitti on Aavalle tuttu, löytyy matkan varrelta useampi kohta, joissa pitää olla tarkkana. Haastavin etappi osuu heti alkumatkalle. Kotitieltä käännytään pian isommalle, vilkasliikenteiselle tielle. Sitä pitkin ajavat niin henkilöautot kuin bussitkin. Lisäksi kävelytien vieressä kulkee pyöräväylä. Koulu sijaitsee tien toisella puolella. Kuljemme kohti liikennevaloristeystä ja painamme nappia valojen vaihtamiseksi. Odottelemme vihreää valoa, ja äiti Eeva peräänkuuluttaa autoilijoilta maltillista kaasujalkaa.
”Tässä ajetaan välillä todella kovaa, vaikka risteyksessä on valot. Kuski ei välttämättä näe pientä lasta ratin takaa, vaikka tällä olisi kuinka värikkäät vaatteet päällä. Kouluun meno on muutenkin lapselle jännittävää, eikä hän silloin ehkä aina muista katsoa ympärilleen”.
Kuski ei välttämättä näe pientä lasta, vaikka tällä olisi kuinka värikkäät vaatteet päällä.
Eeva Louko
Eeva lähettää samat terveiset myös pyöräilijöille. Paikalla sijaitseva alamäki innostaa monia ajamaan lujaa. Pyöräilijälle jää kovassa vauhdissa aikaa havainnoida tietä pitkin kulkevaa tai risteystä ylittävää lasta vain vähän.
Kaahailu liikenteessä on koululaisten mielen päällä myös Liikenneturvan tuoreen koululaiskyselyn mukaan. Kun 1.–4.-luokkalaisilta kysyttiin, mikä koulumatkassa on kurjaa, vastauksissa näkyivät autoilijoiden kova vauhti, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen ja se, ettei suojatiellä aina anneta tietä. Noin 74 prosenttia kyselyyn vastanneista lapsista kertoo, että on joutunut kävelijänä odottamaan autoilijoiden antavan tilaa mennä suojatien yli. Liikenneturva teki koululaiskyselyn loppukevään ja alkukesän 2021 aikana opettajavetoisesti. Vastauksia tuli yhteensä yli 700 lapselta ympäri Suomea.
Taidot karttuvat parhaiten kulkemalla
Valo vaihtuu vihreäksi ja ylitämme tien. Matka jatkuu rauhallista pikkutietä pitkin puistomaisessa ympäristössä. Loukot kertovat, että tässä kohtaa matkaa voi nähdä pupuja tai jopa ketun. Luonnolla ja maisemilla on iso merkitys sille, kokeeko koululainen reitin kivana. Liikenneturvan koululaiskyselyn mukaan eläinten ja lintujen seuraaminen ja maisemien katselu ovat kivoja asioita koulumatkassa. Muita kivoja asioita ovat kavereiden, sisarusten tai vanhempien kanssa juttelu ja liikunta. Vastaajat kertovat, että koulumatkan kävely ja pyöräily piristävät ja virkistävät.
Moni tulee kouluun myös vanhempiensa kyydillä. Kyytirumba mietityttää Eevaa.
”Vaikka koulu ei sitä suosittele, monet kyyditsevät lapset kouluun autolla. Koululle vievä tie on kapea ja se on aamuisin ja iltapäivisin ihan tukossa, kun lapsia viedään ja haetaan autolla”, hän kertoo.
Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi tunnistaa kyyti-ilmiön. Hän kertoo, että moni vanhempi kokee lapsen tuomisen autolla kouluun helpommaksi vaihtoehdoksi kuin lapsen itsenäinen kulkeminen. Koulun ympäristö voidaan myös kokea turvattomaksi muun liikenteen takia.
”Saattoliikenne kuitenkin itsessään lisää liikennettä ja turvattomuutta koulun luona. Siksi lapsen on parempi kulkea kouluun kävellen tai pyöräillen ainakin, jos hän asuu ihan koulun lähistöllä”, Niemi muistuttaa.
Saattoliikenne lisää turvattomuutta koulun luona.
suunnittelija Tomi Niemi, Liikenneturva
Toki tilanteet ja koulumatkat ovat erilaisia. Jos kyyti on lapselle vaikkapa pitkän koulumatkan takia ainoa vaihtoehto, kannattaa kuskin miettiä lapselle sopiva jättöpaikka koulun lähellä esimerkiksi muutaman sata metriä tai kilometri ennen koulua. Loppumatkan liikkuminen kävellen virkistää lasta eikä koulun lähiympäristö ruuhkaudu.
Kura roiskuu ja jarrut vinkuvat
Ympäristöllä on iso merkitys sille, kokeeko koululainen koulureittinsä turvalliseksi. Erilaiset paikat voivat tehdä reitistä turvattoman. Näitä ovat esimerkiksi vilkkaasti liikennöidyt tiet ylityksineen, jyrkät mäet mutkineen ja tiet ilman jalkakäytävää tai suojatietä. Mutta on hyvä muistaa, että pieni kulkija voi liukastua tai kaatua pyörällä turvallisessakin paikassa.
Iso vaikutus koulutien turvallisuudelle on myös muilla kulkijoilla. Mitä enemmän koulumatkalla on liikennettä, sitä enemmän sattuu ja tapahtuu. Koululaiskyselyyn vastanneista 41 prosenttia kertoo säikähtäneensä tai jännittäneensä jotain liikennetilannetta. Lapsi ei aina voi olla varma, pysähtyykö autoilija suojatiellä vai ei. Jotkut roiskuttavat sadesäällä kuraa muiden kulkijoiden päälle lätäköistä, ja joskus autoilijat ja pyöräilijät jopa huutavat ja kiroilevat ohittaessaan koululaisen.
Mikä meihin aikuisiin oikein menee liikenteessä, Tomi Niemi?
”Moni kokee arjessa kiireen tuntua ja ajattelee säästävänsä aikaa, kun ei pysähdy suojatielle. Kuitenkin aikuisen saavuttama ajansäästö liikenteessä on usein mitätön. Lapsen turvallisuuden tunne liikenteessä on aina aikuisen vastuulla. Lapsen ei pitäisi joutua miettimään, mitä liikenteessä tapahtuu, vaan aikuisten pitäisi varmistaa omalla toiminnallaan turvalliset ja selkeät tilanteet.”
Entä mitä koululainen voi itse tehdä, jotta matka olisi mahdollisimman turvallinen?
”Lapsi pääsee pitkälle keskittymällä koulumatkaan. Kännykkä jätetään reppuun ja erityisesti risteyksiin tullaan rauhallisesti. Liikenne ei ole lapsen leikkipaikka, eli lapsen tulee olla perillä säännöistä ja kulkea rauhallisesti askel ja asia kerrallaan eteenpäin.”
Liikenneturvallisuus on syyskuussa kouluissa erityisesti esillä, sillä Liikenneturva järjestää yhdessä liikenneturvallisuustyöryhmä Liidun kanssa kouluille liikenneturvallisuusviikon. Viikko on lähtölaukaus koko vuoden liikennekasvatustyölle, jota kouluissa tehdään monin tavoin. Liikenneturva tarjoaa kouluille esimerkiksi materiaaleja ja virtuaalisia oppitunteja aiheesta.
Saavumme Aavan koulun pihaan. Paikalla ei vielä ole muita koululaisia, mutta parin päivän päästä tilanne on toinen. Isommat koululaiset kulkevat tottuneesti luokkiinsa ja opettajat kutsuvat uudet ekaluokkalaiset nimeltä luokseen. Pysähdymme hetkeksi tutkimaan Aavan repun sisältöä ja uutta penaalia, kunnes on aika lähteä samoja jälkiä kotiin päin viettämään viimeisiä lomapäiviä.
Paluumatkalla vastaan tulevat sattumalta tutut hoitajat eskari- ja päiväkotiajoilta. Halausten saattelemina Aava ja Benjamin jatkavat matkaa kohti isoa tietä ja liikennevaloristeystä.
Koululainen, tee näin
Tutustu etukäteen koulumatkaan. Jos mahdollista, kulje matka vanhemman matkatoverin kanssa.
Varo autoja ja pyöräilijöitä. Katso suojatiellä molempiin suuntiin ennen ylitystä.
Kulje reippaasti, mutta rauhassa.
Muista kypärä ja heijastin.
Vanhempi, tee näin
Harjoittele koulureitti yhdessä lapsen kanssa. Kun perusasiat ovat hallussa,
lapsen voi antaa kulkea itsenäisesti ja seurata vierestä.
Asetu lapsen asemaan ja mieti reittiä sitä kautta.
Maailma näyttää lapsille erilaiselta kuin aikuisille.
Anna selkeitä neuvoja ja vinkkejä.
Autoilija, tee näin
Kunnioita suojatietä ja sen kulkijaa. Anna selkeitä merkkejä. Pysähdy ja odota rauhassa, että lapsi pääsee tien yli turvallisesti.
Jätä puhelin rauhaan. Katso ympärillesi ja keskity liikenteeseen ja muihin kulkijoihin.
Unohda kiire. Kevennä kaasujalkaa ja aja rajoitusten mukaan. Hidasta etenkin silloin, jos keli on huono.
