Varsinaiset sairaskohtaukset liikenteessä ovat verrattain harvinaisia, mutta on hyvä muistaa, että perusterve nuorikin ihminen voi nukahtaa rattiin, saada TIA-kohtauksen, tai yksinkertaisesti kärsiä nestehukasta tai matalasta verensokerista.
Mallia raiteilta: kuolleen miehen poljin
Onnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä muistan lähivuosina olleeni mukana tutkimassa useampaa onnettomuutta, jossa henkilö on saanut varsinaisen sairaskohtauksen ajon aikana. Näissä tapahtumissa ei kyydissä ole ollut matkustajia, eivätkä ne ole onnettomuustyyppinä muutenkaan niin huolta herättävän yleisiä, että olisi syytä osoitella sormella terveydenhuoltoa, saati etsiä syyllisiä tapahtumiin lähiomaisista. Osassa näistä yksittäistapauksista viitteitä tulevasta on saattanut olla – osassa ei lainkaan.
Tutkijalautakunnan onnettomuudesta laatimassa tutkintaselostuksessa ehdotetaan myös toimia turvallisuuden parantamiseksi. Kirjauksissa on toistuvasti mukana järjestelmä, joka valvoo kuljettajan terveydentilaa ajon aikana. Ennen autonomisten autojen läpimurtoa yksi mahdollisuus tällaiseksi järjestelmäksi voisi olla yksinkertaisesti ns. ”kuolleen miehen poljin”. Junissa käytössä oleva järjestelmä vaatii kuljettajaa painamaan poljinta tietyin väliajoin, tai kulkuneuvo pysähtyy itsekseen.
Ennakointi auttaa varautumaan yllättäviinkin tilanteisiin
Vaikka kuljettajan tajunnan menetykset ajossa ovat äärimmäisen harvinaisia, tilanne selvästi askarruttaa ihmisiä. On aina hyvä miettiä etukäteen, miten jossain tilanteessa tulisi toimia, jos sellainen tien päällä yllättää.
Miten siis toimitaan, jos kaveri ratin takana tuupertuu?
- Laita vaihde vapaalle. Kuljettajan menettäessä tajuntansa, on yleistä, että tämä jää painamaan kaasupoljinta ainakin hieman. Sen vuoksi ensimmäiseksi on saatava autosta veto pois. Automaattivaihteisen sekä käsivaihteisen auton vaihteensiirtimen pystyy siirtämään N-asentoon, eli vapaalle, myös ajon aikana.
- Älä koske virtalukkoon tai auton avaimeen. Jos sammutat auton, ohjaus- ja jarrutehostimet kytkeytyvät pois päältä. Jos poistat avaimen lukosta, rattilukko kytkeytyy päälle.
- Kytke hätävilkut (1.6.2020 voimaan tuleva laki sallii sen myös liikkuvassa autossa, jos on tarpeellista varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta).
- Hallitse ohjausta harkiten. Matkustajan kannattaa koskea rattiin ainoastaan silloin, kun kuljettaja on täysin tiedoton ja/tai kyseessä on hätätilanne. Tärkeää on hallita ohjausta sen verran, että pystyy pitämään auton tiellä, tai ajamaan sen sivuun siten että henkilövahingoilta vältytään.
- Käsijarru ei ole hätäjarru. Jos autossa on perinteinen kahvamallinen käsijarru, siitä ei kannata ensimmäiseksi kiskaista. Seurauksena on todennäköisesti takajarrujen lukkiutuminen ja auton pyörähtäminen hallitsemattomasti. Tämän vuoksi sähköinen käsijarru ei edes kytkeydy vauhdissa päälle. Käsijarrukahvalla voi varovasti hidastaa autoa nostamalla sitä kevyesti, mutta äärimmäistä varovaisuutta on noudatettava.
- Pysäytä hidastuva auto ohjaamalla tien sivuun tai tieltä ulos sopivassa paikassa. Teoriassa ketterä ihminen voi pystyä painamaan varsinaista jarrupoljinta matkustajankin paikalta. Koska tällöin joutuu irrottamaan turvavyön, ei se ole kuitenkaan suositeltavaa.
Huomioi ajokunto aina ennen ajoon lähtöä
Yleensä sairaskohtaus antaa itsestään merkkejä jo etukäteen. Kuljettajan tila voi heikentyä paljon tai vähän ennen varsinaista tajuttomuutta. Useimmiten hän ehtii hidastaa ja pysäyttää auton itse.
Vaikka sairaskohtaukset ratissa ovat harvinaisia, otannassa on useita tapauksia, joissa henkilö on tajuttomuuden iskiessä ollut ajamassa terveyskeskukseen tai pois sieltä. Rattiin menemistä on syytä aina miettiä, jos kuljettajan terveydentila on heikko, joko äkillisesti tai pidempiaikaisen sairauden seurauksena.
Ajokunto voi heikentyä myös hetkellisesti, joten omaa olotilaa kannattaa tunnustella – ja ajoon lähdöstä luopua reilusti, jos siltä tuntuu. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 65-vuotta täyttäneistä kuljettajista moni oli kertonut tilanteesta, jossa ajon jälkeen tajusi ajokunnon olleen niin heikentynyt, että olisi pitänyt olla lähtemättä liikenteeseen. Vinkkejä oman ajokunnon tarkasteluun saa vaikka alla olevasta kuvasta.
Jos perheenjäsenen ajoterveys aiheuttaa huolta, pelkoa ei kannata pantata, vaan ottaa se puheeksi läheisen kanssa. Yhdessä keskustellen asiaan voi löytyä hyvä ratkaisu – ja monesti voi olla, että huoli on jaettu, sitä ei ole vain sanottu ääneen.
