Nuoren aivot tarvitsevat aikaa

    Johtuvatko nuorten liikenneonnettomuudet kokemuksen puutteesta ja vastuuttomuudesta? Eivät, sanoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja kertoo, mitä meidän tulee ymmärtää paremmin nuorista liikenteessä.

    Helsingin yliopiston nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolasta ei pitänyt tulla nuorten puolestapuhujaa. Alun perin Kosolaa kiinnosti hoitotyö pienten lasten parissa. Ennen aloittamistaan edellisessä työssään Helsingin koululääkärinä hän toivoi potilaikseen pieniä koululaisia. Lopulta Kosolaa tarvittiin kuitenkin enemmän vanhempien lasten parissa ja nuorisolääketiede vei mennessään.

    ”Nuoret ovat rehellisiä, osaavat käydä syvällisiä keskusteluja eivätkä tingi omista arvoistaan. Huomasin viihtyväni nuorten parissa”, hän kertoo.

    Nuorten liikenneonnettomuuksista Kosola oli jo aiemmin kiinnostunut työskennellessään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lastenkirurgian päivystyksessä. Nuori lääkäri kiinnitti huomiota teini-ikäisten mopoilijapotilaiden huolestuttavaan määrään ja ryhtyi kollegoineen tutkimaan asiaa. Tutkimus vaikuttikin osaltaan vuonna 2011 voimaan tulleeseen, mopoilijoiden koulutusta lisänneeseen lakimuutokseen, jonka avulla nuorten mopo-onnettomuudet saatiin vähenemään.

    Vuosia myöhemmin liikenneturvallisuus on yhä tärkeä asia Kosolalle, jonka ohjaamasta viidestä väitöskirjatutkijasta yksi tutkii nuorten liikenneonnettomuuksia. Tällä hetkellä dosenttia huolestuttaa erityisesti kesällä 2018 uudistunut ajokorttilaki, jonka seurauksena yhä nuorempien autoilijoiden määrä on kasvanut. Nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa, ja Kosolan mielestä tähän ei vieläkään kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

    ”Vaikka nuoresta tulee täysi-ikäinen 18 vuotta täyttäessään, jatkavat aivot kehittymistään vielä yli 20-vuotiaiksi”, hän muistuttaa.

    Ryhmäpaine vaikuttaa nuoren aivoihin

    Ihmisen aivoissa viimeisimpänä aikuistuva alue on etuotsalohko, jonka kehittyessä syvenee myös syy–seuraussuhteiden ymmärrys. Nuorten liikenneonnettomuuksien taustalla ei siis ole vain kokemuksen puute, kuten usein ajatellaan, vaan myös puhdas biologia. Kosolan mielestä nuoret nähdään liian usein laiskoina ja tyhminä, eikä aivojen kehityksen vaikutusta käyttäytymiseen ymmärretä.

    Ryhmäpaine vaikuttaa nuoren aivoihin tutkitusti enemmän kuin aikuisen aivoihin. Kun nuoren kuljettajan kyydissä on samanikäisiä matkustajia, ottaa kuski enemmän riskejä kuin ilman ikätovereidensa seuraa.

    ”Ryhmäpaine vaikuttaa nuoreen kuljettajaan, vaikka mukana oleva kaveri ei kannustaisikaan esimerkiksi ylinopeuksiin”, Kosola korostaa.

    Kosola suosii hyötyliikuntaa ja kuvailee itseään hyvän sään pyöräilijäksi.

    Nuori luottaa oikeuksiinsa

    Toisin kuin pienet lapset, nuoret tietävät jo liikenteen vaarat, mutta riskit eivät vielä tunnu henkilökohtaisilta. Kosola muistaa tunteen omasta kuolemattomuudesta myös omasta nuoruudestaan.

    ”Olen aina uppoutunut herkästi omiin ajatuksiini, ja nuorena tämä näkyi jopa holtittomuutena. Sain kavereiltanikin nuhteluita siitä, miten huonosti huomioin ympäröivän liikenteen.”

    ”Nuoret pitävät itsestään sevlänä sitä, että esimerkiksi suojatiellä muut väistävät heitä.”

    Silja Kosola

    Kosola kertoo olevansa ajatuksissaan usein edelleenkin, mutta edes läheltä piti -tilanteita ei aikuisiällä ole enää sattunut.

    ”Oikeudenmukaisuus on nuorille tärkeää. He pitävät itsestään selvänä sitä, että esimerkiksi suojatiellä muut väistävät heitä. Nykyään vielä kännykät, joita käyttävät liikenteessä kaikenikäiset, lisäävät vaaratilanteita.”

    Samaan aikaan liikenneonnettomuudessa loukkaantuminen voi merkitä nuorelle suuriakin mullistuksia.

    ”Osa luunmurtumista paranee hitaasti, ja esimerkiksi urheilevan nuoren saattaa parannuttuaankin olla vaikea jatkaa entisellä tasollaan”, Kosola kertoo.

    Aikuisen tehtävä on näyttää esimerkkiä

    Laeilla on vaikutusta, mutta liikenteen toimintamallit nuoret oppivat Kosolan mielestä vanhemmiltaan. Oman jälkikasvun liikennekasvatus onkin kahden lapsen äidille tärkeää. Nyt teini-ikäisille lapsilleen Kosola on pyrkinyt näyttämään hyvää esimerkkiä jo ensimmäisistä kävely-, pyörä- ja autoretkistä lähtien. Perheessä on käyty myös keskusteluja liikenneturvallisuudesta.

    ”Takapenkillä nahisteleville lapsille olen selittänyt, miksi auto ei ole oikea paikka riitelylle. Lapset ovat ymmärtäneet tämän paremmin kuin pelkän komentamisen.”

    Työn sarkaa nuorten turvassa pitämiseksi riittää, mutta Kosola on toiveikas.

    ”Suurimmalle osalle asioista me aikuiset voimme tehdä paljon, ja laitkin on tehty muutettaviksi”, hän sanoo.

    Minulle tärkeintä liikenteessä

    1. Aika. Saatan joskus juosta bussipysäkille, mutta autoilemaan lähden ajoissa välttääkseni kiireen.

    2. Esimerkki. 14- ja 17-vuotiaita lapsiani kuskatessani kiinnitän erityistä huomiota ajotyyliini. Haluan myös osoittaa heille omilla valinnoillani, että julkinen liikenne on hyvä tapa liikkua iästä ja rahasta riippumatta.

    3. Ympäristö. Luonto on henkireikäni ja tykkään valita mahdollisimman kauniin reitin.