Teknologia ei yksin takaa turvallisuutta

    Vieraskynässä kirjoittaa Euroopan parlamentissa Brysselissä MEP Merja Kyllösen avustajana työskentelevä Piia Karjalainen.

    ”In technology we trust.”

    Euroopassa eletään teknologiahuumassa. Uusien teknologioiden odotetaan pelastavan sekä maapallon että ihmiskunnan. Uusi puhtaampi moottoriteknologia ja edistyneet polttoaineet taikovat liikenteen ympäristöongelmat tiehensä. Turvallisuusominaisuuksiltaan, varusteiltaan ja älyltään

    jatkuvasti kehittyvät autot puolestaan huolehtivat  siitä, että liikenteestä tulee kuin itsestään entistä turvallisempaa.

    Samalla myös poliittisessa päätöksenteossa päästään helpommalla, ilman inhottavia ja suoraan äänestäjiin kohdistuvia päätöksiä.

    Tai sitten ei.

    Yhtenäisestä eurooppalaisesta liikennealueesta, joka vaatii tuekseen myös yhteensovitettuja määrätietoisia liikenneturvallisuustoimia, on puhuttu vuosikymmeniä. Käytännön tasolle asiat kuitenkin etenevät tuskastuttavan hitaasti. Viime aikoina konkreettiset toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi erityisesti EU-tasolla ovat olleet melko vähäisiä. Komissio on lykännyt uusia liikenneturvallisuuden kehittämistä koskevien aloitteiden antamista ”paremman sääntelyn” hengessä.

    Automaattiautot iso haaste

    Eurooppalainen liikenneturvallisuusjärjestö ETSC on toivonut selkeitä tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla vältettäisiin vakavia loukkaantumisia liikenneonnettomuuksissa. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että välinpitämättömyys ja resurssien puute EU-sääntelyn kansallisessa voimaansaattamisessa ja täytäntöönpanossa vesittää tavoiteltujen vaikutusten realisoitumista monessa maassa. Tämä koskee myös liikenneturvallisuustyötä.

    Myös meillä Suomessa on tuoreessa muistissa keskustelu poliisien resurssien riittävyydestä liikennevalvonnassa. Oma lukunsa ovat automaattiautot, joiden ympärillä keskustelu on Brysselissä kuumentunut toden teolla tämän kevään aikana. Vaikka liikenneonnettomuuksia aiheuttavat nimenomaan ihmiset, on suhtautuminen automaattiajoneuvoihin erityisesti täällä Euroopan parlamentissa toistaiseksi melko varautunut. Myös ETSC on vaatinut

    riippumatonta tutkimusta automaattiajoneuvojen turvallisuudesta.

    Automaattiautot lienevät silti liikkumisemme suurin murros sitten auton itsensä keksimisen. Ne aiheuttavat hyvin laaja-alaisia muutostarpeita myös

    eurooppalaiseen lainsäädäntöön, koskien kuljettajaopetuksen vaatimuksia, tieinfran merkintöjä ja kaikkea siltä väliltä.

    Itse toivoisin meiltä lainsäädännön parissa työskenteleviltä kehityksen mahdollistavaa ”Learning by doing” -asennetta, hätiköityjen ylilyöntien sijaan. Suotavaa olisi, että seurattaisiin myös mitä naapurimaissa ja muualla maailmassa tehdään – kaikkea ei aina tarvitse keksiä itse.

    Suomesta voi ottaa myös mallia

    ETSC julkaisee vuosittain laajan vertailun liikenneturvallisuuden kehittymisestä Euroopassa. Vuotta 2015 koskevat vertailut julkaistaan juhannusviikolla. Suomi on pitkäjänteisen kehitystyönsä ansiosta liikenneturvallisuudessa eurooppalaisittain verrattuna hyvällä tasolla. Liikennekuolemat ja vakavat loukkaantumiset ovat vähentyneet, mutta ongelmiakin on: rattijuopumuksista aiheutuneet onnettomuudet vähentyvät edelleen muita onnettomuuksia hitaammin.

    Suomalaista liikenneturvallisuustyötä pidetään kuitenkin Euroopassa hyvin korkealaatuisena ja tehokkaana. Suomesta haetaan myös oppeja muun

    muassa onnettomuustutkimuksen ja tilastoinnin sekä alkolukkojen käyttöönottoa koskevan ennakkoluulottoman työn osalta.