Mitä muokattavaa ajo-opetuksessa?

    Kumpi metodi kasvattaa parempia kuljettajia ja liikenteen osaajia, ajolupaopetus vai autokoulu? Entä miten ajo-opetusta tulisi tulevina vuosina ylipäätään kehittää? Asiasta debatoivat Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen, opetuslupaopettaja jo toisessa polvessa.

    Miten ajo-opetusta pitäisi mielestänne tulevina vuosina kehittää?

    Jarmo Jokilampi: Nuorten kuljettajien hyvä liikenneturvallisuustilanne on tulosta pitkäjänteisestä ja vastuullisesta liikenneturvallisuustyöstä. Koulutuksessa ja ajo-opetuksessa pitääkin korostaa kuljettajan vastuuta ennen muuta oman ajamisen turvallisuudesta. Älykästä digitaalista ajonseurantaa puhelimesta sekä erilaista simulaattori- ja virtuaalikoulutusta voidaan laajentaa edelleen.

    Pasi Nieminen: Perinteisestä luokkamuotoisesta opetuksesta pitäisi päästä eteenpäin, sillä se ei ole tätä päivää eikä motivoi nuoria. Etäopiskelu ja digitaaliset työkalut käyttöön. Pääpainon pitäisi olla omaehtoisessa opiskelussa, muut huomioivassa ajotavassa ja turvallisessa liikkumisessa. Asenteisiin on tässä vaiheessa vaikea vaikuttaa. Ei ole sattumaa, että elämässään muutenkin törttöilevät tekevät usein samoin myös liikenteessä.

    Jos opetus muuttuu tutkintopainotteiseksi, mitä hyvää tai huonoa siinä on?

    Jarmo Jokilampi: Ajokokeessa on melko helppoa arvioida kuljettajan perustaidot ja käsittelytaitojen riittävyys. Tutkintomallissa uusilla kuljettajilla olisi heikommat valmiudet kohdata monipuolisia liikenne- ja riskitilanteita sekä perehtyä tulevaisuuden älykkäisiin autoihin. Myöskään ajokorttikustannukset eivät olisi etukäteen ennustettavia. Uusien kuljettajien turvallisuustaso heikkenisi ja kuljettajan todellisia asenteita olisi mahdotonta arvioida tutkinnossa.

    Pasi Nieminen: Tutkintopainotteisuuden etuna olisi se, että opiskelija voisi keskittyä nimenomaan niihin osa-alueisiin, joissa hänellä on puutteita. Liikennesäännöt on usein käyty läpi jo alemmissa ajokorttiluokissa tai tiedot ovat muuten hallinnassa, joten senkin ajan voisi käyttää muihin teemoihin. Eihän lukiossakaan tarvitse aina aloittaa alusta, jos yksi kurssi jää suorittamatta. Opetukseen tulisi valinnanvaraa ja omatoimisuutta, mikä olisi nuorille myös motivoivampaa. Tärkeintä on, että osaa – ei se, miten on opittu.

    Trafi on esittänyt ajoharjoittelun sallimista jo 16-vuotiaana. Mitä riskejä tai hyötyjä tähän liittyy?

    Jarmo Jokilampi: Nuorten kuljettajien harjoittelunaikainen ohjaus laskee heidän onnettomuusriskiään selvästi. Nuorilla on tunnetusti enemmän puutteita itsehallinnassa kuin ajohallinnassa. Siksi nuoresta iästä johtuvat ongelmat eivät poistu sillä, että harjoitellaan auton käsittelyä ja liikennetilanteiden hallintaa. Mitä nuorempana siirrytään itsenäiseen ajamiseen, sitä suurempi on myös onnettomuusriski.

    Pasi Nieminen: Tämä on Tralta hyvä ja rohkea avaus, jossa en itse näe juurikaan riskejä. Mitä enemmän ollaan tien päällä, sitä enemmän karttuu myös kokemusta ajamisesta ja eri liikennetilanteista. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei kyse ole itsenäisestä ajamisesta, vaan ajoharjoittelusta kokeneemman seurassa. Yksi hyöty on sekin, että tätä kautta saataisiin todella riskialttiita mopoautoja pois liikenteestä.

    Jarmo Jokilampi: Nuorten kuljettajien harjoittelunaikainen ohjaus laskee heidän onnettomuusriskiään selvästi. Pasi Nieminen: Tärkeintä on, että osaa – ei se, miten on opittu. Kuva: Meeri Utti.

    Onko nykyinen opetuslupa-malli toimiva?

    Jarmo Jokilampi: Opetuslupa perheen kesken on yksi tapa hankkia ajokortti. Perheen ulkopuolisille tarjottuna siitä on tullut harmaata taloutta. Itse haluan korostaa liikenneturvallisuutta ja sen kehittämisen tärkeyttä. Helposti hankittava opetuslupa vaikuttaa liikenneasenteisiin ja vähentää myös liikenneturvallisuutta, sillä opetuslupaopettajilla puuttuu autokouluopettajien ammattipätevyys.

    Pasi Nieminen: Opetuslupaopetuksen saa aloittaa uusien säädösten mukaan 17-vuotiaana. Näin ehditään hankkia ajokokemusta kaikkina vuodenaikoina ja kaikissa keliolosuhteissa. Koko vuoden harjoitelleet voitaisiinkin tällä perusteella vapauttaa autokouluissa suoritettavista kakkos- ja kolmosvaiheista. Opetuslupaopetuksen voisi aloittaa jo 16-vuotiaana. Pelottelu harmaalla taloudella on minusta liioittelua. Harva antaa oman lapsensa ajo-opetuksen täysin ventovieraalle.

    Kumman valitsisit, jos miettisit itse kortin hankintaa: autokoulun vai opetuslupaopetuksen? Miksi?

    Jarmo Jokilampi: Ehdottomasti autokoulun. Autokouluissa ammattitaitoisen liikenneopettajan opissa vastuulliset liikenneturvallisuuden perusteet opetetaan ja opitaan oikein. Lisäksi autokoulusta saa liikenteessä liikkumiseen turvalliset ja oikeilla asenteilla varustetut eväät. Ajokortti hankitaan elämää varten.

    Pasi Nieminen: Ilman muuta opetusluvan. Olen jo opettanut omia lapsiani ja saanut itsekin ajokortin isäni opetusluvan kautta. Opetuslupaopetuksessa ehtii kartuttamaan ajokokemusta niin paljon, että voi keskittyä auton hallintalaitteiden ohella enemmän itse liikenteen oppimiseen. Lisäksi se tarjoaa vanhemmille oivan mahdollisuuden viettää laatuaikaa aikuistuvan nuoren kanssa.