Juhannuksen seuraleikkejä – piilota avaimet itseltäsi

    Moni ottaa tarpeettomia riskejä juhannuksen vieton aikana ja pahimmillaan riskeeraa myös läheistensä tai muiden sivullisten turvallisuuden. Jokainen voi tehdä oman osansa siihen, etteivät juhannuksen ajan tilastot olisi totutun murheellisia.

    Silloin kun pankkiasioita hoidettiin vielä pankissa, kuului virkailijani lempilause allekirjoitushetkellä näin: ”Muista sitten, että tilasto ei ole tae tulevasta”.

    Nyt korkojen sijaan liikennevahinkotilastoja tarkastellessani toivon usein hänen olleen oikeassa. Valtakunnan virallisten (OTI) tilastojen mukaan juhannusaattona on tapahtunut hieman yli 150 liikennevahinkoa vuosittain ja uhri/vahinko -luku on vuoden korkeimpia kilpaillen satunnaisten muiden kesäviikonloppujen kanssa.

    Mikähän meihin ihmisiin menee kesäisin, sillä trendi onnettomuusmäärien kasvusta on selvästi nähtävissä vuodesta toiseen aina kesäkuukausilla? – No esimerkiksi alkoholihan se.

    Tilastojen kertomaa – yksi per päivä

    Kuolonkolareita on juhannuksen seutuvilla tapahtunut noin kahdeksan vuodessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden tarkasteluvälillä (1986-2016), eli juhannusviikolla joka päivä ainakin yksi henkilö menettää henkensä tieliikenteessä jossain päin Suomea.

    Suurin osa kuolleista on ollut henkilöautoilijoita (182/260 kpl), mutta myös kaksipyöräisillä on päädytty tilastoihin juhannuksen tienoilla (36/260).

    Eikä tässä vielä kaikki, sillä kylkiäisiin kuuluvat myös mönkijät, pihakoneet sekä mökin muut moottoroidut kulkupelit, jotka ovat olleet perinteisesti hyvin tavallisia keinoja suvun iloisen juhannuksen äkilliseen päättämiseen.

    Tiedättehän sen reteän sukulaismiehen, joka ensin osallistuu koko päivän pihapeleihin tölkki kädessään, ja kun hän ei lopulta illalla enää pysy puujaloilla pystyssä tai osu krokettimailalla palloon, päättää hän näyttää miten mopolla ajetaan?

    Maastoliikenneonnettomuuksina nämä irtiotot eivät näy tieliikenneonnettomuustilastoissa, ja lisäksi myös vesiliikenneonnettomuudet ovat tästä tilastosta irrallinen asia. Ne tulevat siis tämän yksi/päivä -tilaston päälle.

    Kännikala ”kunnostautuu” – estä kaverin humalassa ajo

    Julkisuudessa on kovasti toivottu rattijuoppojen rangaistusten koventamista, vaikka tälläkin hetkellä annetut tuomiot ovat olleet asteikon alapäästä. Jos rattijuoppo pystyisi liikkeelle lähtiessään loogiseen ajatteluun, saattaisi hän rangaistuksen mahdollisuutta miettiäkin – vaikka tuskin hän tietäisi, mikä sen asteikko on tälläkään hetkellä. Valvonta on siis avainasemassa, kun on kerran tien päälle ryhdytty. Ennaltakin voi silti ehkäistä paljon.

    Jos rattijuoppo kykenisi rationaaliseen ajatteluun, hänen tulisi hahmottaa alentunut ajotilansa ja rattiin hypätessään kytkeä turvavyö erityisen napakasti sekä ajaa varsin alhaista tilannenopeutta muut tienkäyttäjät ja ympäristö huomioiden.

    Käytännössähän näin harvoin käy, sillä kännikalan juhannusonnettomuuksiin liittyy usein vahvasti juuri turvalaitteiden käyttämättömyys ja ylinopeudet sekä täydellinen piittaamattomuus muista tienkäyttäjistä. Sen vuoksi lähipiirissä tulisi olla edes yksi #rohkee, joka uskaltaa tehdä ajoon lähdön mahdottomaksi hyvissä ajoin.

    Alkoholi vaikuttaa myös eri ihmisiin varsin eri tavoin. Osa saattaa muuttua hyvin aggressiivisiksi juodessaan, ja autoilu näyttäytyy silloin helposti tunteiden tulkkina, eräänlaisena itseilmaisun välineenä. Runsas ja päiväkausia juhannuksen alla jatkuva itsensä pöhöttäminen voi tyypillisesti tuoda tullessaan erilaisia mielen pieniä nyrjähtämisiä, perheriitoja ja dramaattisia ”poistun-pihasta-autolla-kännissä” -kohtauksia sinällään ihan fiksuissakin ihmisissä.

    Avaimet postin hoidettavaksi?

    Otetaan siis kesällä maltilla, jos edes otetaan – ja tiedostetaan kyvyttömyytemme toimia alkoholin vaikutuksen alaisena jo ennen rattiin lähtöä. Tehokkaimpana oman toiminnan ohjauskeinona on tehdä itselleen selväksi jo hyvissä ajoin selvin päin, että kännissä en rattiin ryhdy. Päätöstä voi tarvittaessa tukea alkolukko.

    Varsin hyvä ja toimiva vinkki kännissä kiukkuisiksi itsensä tiedostavien riskiryhmälle on lähettää itselleen avaimet postissa juhannuksen aatonaattona, jolloin ne palaavat kätevästi omistajalleen juhannuksen jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä pahimpien höyryjen haihduttua.

    Kuski selvinpäin – check, mitä muuta?

    Juhannusliikenteen toimintaohjeita on käsitelty monesti, mutta ohessa varmat tärpit siitä, mitä ennen liikkeellelähtöä ja sen aikana on hyvä huomioida:

    Joukkue: ajoneuvo, tarkasta!

    Yllättävän moni matka katkeaa tien päällä myös helposti ennaltaehkäistäviin pikkujuttuihin, joiden tarkastaminen ennen pidemmälle matkalle lähtöä kannattaa aina:

    • Rengaspaineiden tarkastus (myös vararenkaan osalta / löytyykö paikka-aine?)
    • Moottoriöljyn taso, jäähdytysnesteen taso ja pissapoika täyteen pesuainetta.
    • Valveutunein autoilija varmistaa myös, että autossa on ensiaputarvikkeet, heijastinliivi ja varoituskolmio, joiden tulisi olla pakkaamisen jälkeenkin helposti saatavilla, eikä tavaramassan alla alimmaisena. Näiden tarkastusten suhteen voi luottaa ammattilaisiinkin, jolta tarkastukset sujuvat muutamassa minuutissa.

    Lisäksi lienee turha muistuttaa, että matkustajat hoitavat ajoneuvon langattoman viestintäliikenteen marssin aikana, kuljettaja keskittyy ajotehtävään.

    Varmistetaan yhdessä, ettei tilasto ole tae tulevasta tänä vuonna! Rentouttavaa ja turvallista juhannusta kaikille sekä hyvää lomaa niille kanssaihmisille, joiden lomat alkavat juhannuksesta.

    Puuttuisitko tilanteeseen, jos läheisesi meinaisi hypätä humalassa auton rattiin? Millaisia kokemuksia sinulla on juhannukseen liittyneistä vaaratilanteista? Miten varaudut, jotta juhannuksesi ja kesälomasi sujuu turvallisesti?