Ole #rohkee – puhu nuoren kanssa turvallisten valintojen tekemisestä

    Miksi ryhmässä on vaikeampi tehdä niin kuin itse kokisi oikeaksi? Miksi joillekin omista mielipiteistä kiinni pitäminen on helpompaa, mutta toiset taas ovat helposti yllytettävissä mukaan typeriinkin tempauksiin? Miten rattijuopumusta käsittelevä oppituntimalli yläkouluikäisille onkin keskustelua ryhmän käyttäytymisestä?

    ”Joukossa tyhmyys tiivistyy”. Olet varmasti kuullut tämän sanonnan. Ymmärrämme nuorten olevan usein järkeviä ja ajattelevaisia, mutta porukassa harkintakyky heikkenee.

    Usein me aikuiset olemme kuitenkin ymmärtämättömiä nuorten vertaissuhteiden tärkeyttä ja ryhmään kuulumisen tarvetta kohtaan. Peräänkuulutamme malttia ja harkintakykyä ilman, että tuemme riittävästi nuoren kykyä tunnistaa ryhmän toimintalogiikkaa tai vastustaa ryhmäpainetta.

    Liikenneturva on jo useamman vuoden kampanjoinut nuorten rattijuopumusta vastaan lähestymistavalla, joka keskittyy ryhmän toimintaan. Rohkea on se, joka ei päästä kaveria kännissä rattiin tai se, joka ei suostu nousemaan päihtyneen kuljettajan kyytiin, vaikka muut porukassa syyttäisivät pelkuriksi. Kävin ideoimassa yhdessä 9.-luokkalaisten oppilaiden kanssa oppituntimallia, jonka tavoitteena on vahvistaa ryhmän rattijuopumuksen vastaisia normeja ja edistää nuorten valmiuksia tehdä turvallisia päätöksiä.

    Yläkouluikäiset nuoret ja rattijuopumus. Etukäteen ajateltuna asetelma tuntui hankalalta. Löytyykö heiltä mitään kosketuspintaa asiaan? Onko aiheen käsittely liian aikaista?

    Ennalta ehkäisevän työn näkökulmasta ajankohta on juuri oikea. Nuoren asenteet alkavat muotoutua ja 9.-luokkalaisen liikkumisvalikoimaan kuuluvat jo miltei kaikki kulkumuodot. Mopokortillaan osa yläkouluikäisistä on jo itse moottoriajoneuvon kuljettaja, ja monen kaveripiiriin kuuluu ajokortillisia nuoria. Myös ensimmäiset alkoholikokeilut alkavat. THL:n Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan kolmannes 8.- ja 9.-luokkalaisista on käyttänyt alkoholia ja joka kymmenes on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleista ja loukkaantuneista yli kolmannes on 15-24-vuotiaita.

    Itsenäistymisen tarve ja kehittyvät aivot

    Nuoruuteen kuuluu vanhemmista irrottautuminen. Opetellaan hyväksymään oma muuttuva keho ja olemus, ja etsitään oma paikka vertaisryhmässä. Itsenäistyvälle nuorelle omista huolenaiheista puhuminen ei ole enää niin helppoa. Aikuisista nuoren ajatusmaailma saattaa usein tuntua hyvin mustavalkoiselta ja vuorovaikutus kömpelöltä. Horjunnan taustalla on kuitenkin biologista tarkoituksenmukaisuutta; kehittyvissä aivoissa tiedon uudelleenjärjestely on niin intensiivistä, että monet vuorovaikutukseen liittyvät taidot, kuten kyvyt tunnistaa tunteita ja tulkita sosiaalisia tilanteita, jopa taantuvat tilapäisesti.

    Neurobiologisen näkökulman huomioiminen voi auttaa ymmärtämään teinin käytöstä. Nuori ei olekaan itsekäs elämystenmetsästäjä vaan kehittyvät aivot tuovat haasteita sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja arviointikykyyn. Abstraktin ajattelun kehittyminen tekee nuoren tietoisemmaksi siitä, miltä hän näyttää muiden silmissä. Muiden nuorten hyväksynnän tavoittelu voi johtaa myös riskikäyttäytymiseen, etenkin, kun kehittyvä aivojen otsalohko tekee impulssikontrollista ja tekojen seurausten arvioinnista vaikeampaa. 

    Herätä nuori miettimään omia asenteita

    Yksilötasolla nuoret suhtautuvat humalassa ajamiseen kielteisesti. Siitä huolimatta ryhmässä voi tulla toimineeksi vastoin omia asenteita. Vertaisryhmään kuuluminen on nuorelle erittäin merkityksellistä ja palautteen avulla muodostetaan omakuvaa. Pidetäänkö minusta? Kelpaanko? Olenko riittävä? ovat kysymyksiä, joihin kasvava nuori hakee vastausta nimenomaan vertaistensa reaktioista. Ryhmän ulkopuolelle jäämisen pelko on voimakasta ja vaikuttaa omaan toimintaan.

    Rattijuopumusaihetta käsitellessä 9.-luokkalaiset oppilaat kertoivat minulle esimerkkejä siitä, minkälaisia oman harkintakyvyn rajoja koetelleita tilanteita heille oli tullut vastaan. Viisaiden valintojen tekemisen teema puhututti ja yhtymäkohtia ryhmän toiminnan ymmärtämiseen löytyi liikenteen lisäksi muistakin arkisista tilanteista. Jotakin oli yllytetty makaamaan tiellä mahdollisimman pitkään auton lähestyessä, toista kiipeämään kerrostalon katolle ottamaan instakuvaa, erästä oli painostettu mukaan näpistämään kaupasta.

    Nuoret olivat innokkaita pohtimaan sitä, miksi ryhmässä on vaikeampi tehdä niin kuin itse kokisi oikeaksi ja miksi joillekin omista mielipiteistä kiinni pitäminen on helpompaa, toiset taas ovat helposti yllytettävissä mukaan typeriinkin tempauksiin.

    Rattijuopumuksen vastainen oppitunti sisälsi loppujen lopuksi melko vähän keskustelua suoranaisesta asiasta; ensisijaisesti käsittelimme ryhmän vuorovaikutuksen ymmärtämistä ja ja fiksujen valintojen tekemistä.

    Keinoja ryhmäpaineen välttämiseen ja turvallisten valintojen tekemiseen voi harjoitella 

    Aikuisena voit auttaa nuorta tunnistamaan ryhmän normien merkitystä omaan käyttäytymiseen ja miettiä yhdessä sitä, miten ryhmäpaineen alla voi pitää oman päänsä ja ilmaista oman mielipiteensä jämäkästi. Pelko ryhmän ulkopuolelle jäämisestä on todellinen ja sen voittamiseksi nuori tarvitsee ymmärrystä siitä, mistä ryhmän vuorovaikutuksen säännöt syntyvät. Älä siis vähättele nuoren kokemusta ryhmään kuulumisen merkityksellisyydestä tai syyllistä harkintakyvyn puutteesta, vaan pohtikaa yhdessä, mistä ryhmässä hyväksyttävä käyttäytyminen muodostuu, miten erilaisissa tilanteessa kannattaisi toimia ja minkälaisia argumentteja haastavassa tilanteessa voisi käyttää. 

    Hyviä kysymyksiä voivat olla:

    • Kenen mielipidettä teidän porukassa kuunnellaan? Millaisista asioista kaveripiirissäsi saa arvostusta? Millainen käyttäytyminen on sallittua? Miksi luulet, että näin on?
    • Oletko ollut tilanteessa, jossa olet muiden kanssa eri mieltä, mutta et ole uskaltanut sanoa sitä? Mikä estää sinua toimimaan tilanteessa järkeväksi tietämälläsi tavalla? Miten voisit toimia tällaisen tilanteen tullessa eteen?
    • Mitä ajattelet nuorten käyttäytymisestä liikenteessä? Vaikuttaako muiden kommentointi omiin päätöksiisi liikenteessä? Mitä voit tehdä tai sanoa, jos sinua yllytetään mukaan johonkin vaaralliseksi tietämääsi?

    Nuoren on tärkeä tietää, että aikuiselle puhuminen ja avun pyytäminen ei ole itsenäisyyden puutetta, vaan osoitus rohkeudesta ja kyvystä tunnistaa omien toimintamahdollisuuksien rajat.  Kaveriporukan tärkeyttä ja ryhmän vaikutusta ymmärtäen luot myös nuorelle luottamusta siitä, että hankaliakin asioita uskaltaa ottaa aikuisen kanssa puheeksi ilman tuomitsemista. Kun keskusteluyhteys pysyy auki, on nuorella vahvempi luottamus kääntyä luotettavan aikuisen puoleen myös silloin, kun todellinen tilanne on edessä.

    Ole #rohkee, aloita keskustelu nuoren kanssa rattijuopumukseen liittyvistä asenteista ja ryhmäpaineesta jo ennen kuin uskot asian olevan nuorelle ajankohtainen.