Nuorisotyöntekijä, olet tärkeä liikennekasvattaja

    Tällä viikolla vietetään valtakunnallista nuorisotyön viikkoa. Nuorisotyön viikon tavoitteena on nostaa esiin nuorisotyön merkitystä sekä monipuolisia menetelmiä, joita nuorisotyössä käytetään. Ja syytä nuorisotyön arvostuksen korostamiseen onkin.

    Nuorisotyöllä tavoitellaan nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämistä, sosiaalista vahvistamista, nuorten kasvun ja itsenäisyyden tukemista sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin kiinnittää huomiota työhön, jonka tavoitteena on tukea nuorten arjessa toimimisen taitoja sekä tehdä näkyväksi nuoria ja heidän vahvuuksiaan.

    Nuorisotyön ammattilaiset ovat nuorten tukena kaikenlaisissa nuorten elämään liittyvistä asioissa. Täytyy vain ihailla ammattikuntaa, joka työssään osaa ja uskaltaa tukea sekä keskustella ja haastaa nuoria pohtimaan omaa käyttäytymistä ja toimintaa niin monissa suurissa ja haastavissa teemoissa. Sosiaaliset suhteet, tunteiden hallinta, itsetuntemus, vahvuudet, päihdekasvatus ja seksuaalisuus ovat isoja teemoja, joiden ympärillä nuorisotyössä toimitaan.  

    Kyky toimia liikenteessä turvallisesti ja muut huomioiden linkittyy nuoren kasvussa moniin edellä mainittuihin nuorisotyössä esillä oleviin teemoihin. Nuorisotyöntekijät ovatkin erittäin tärkeitä myös liikennekasvattajina. Liikenneturva järjestää eri puolella Suomea säännöllisesti alueellisia koulutuksia nuorisotyöntekijöille liikennekasvatuksen pedagogiikasta ja menetelmistä. Tämän syksyn koulutusten pohjalta kokosimme yhteen muutamia koulutusten yhteydessä syntyneitä oivalluksia, joita voi liikennekasvatuksen lisäksi pohtia kaikissa yhteyksissä, joissa nuorten kanssa työskennellään toiminnallisin menetelmin.

    Oikeat työkalut oikeaan käyttöön

    Liikenneturvan koulutukset ammattikasvattajille ovat hyvin toiminnallisia. Kasvattajilla on mahdollisuus tutustua liikennekasvatuksen menetelmiin käytännössä ja oman kokemuksen pohjalta oivaltaa, miten menetelmää voisi omassa työssä hyödyntää.

    Ennakoitu katumus, lukulattia ja valintatunneli ovat esimerkkejä toiminnallisista menetelmistä, joiden avulla nuorten kanssa voidaan ottaa keskusteluun esimerkiksi heidän asenteitaan esimerkiksi turvalliseen liikkumiseen, kännykän käyttöön liikenteessä, rattijuopumukseen, ylinopeuteen tai pyöräilykypärän käyttöön. Menetelmien tavoitteena on herättää nuori pohtimaan omia asenteitaan ja käyttäytymistään sekä tarjota oivalluksia ja mahdollisuuksia turvallisten valintojen tekemiseen.

    Nuorten asennekasvatuksessa toiminnallisuus ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus, vaan toiminnallista työskentelyä suunnitellessa on pidettävä mielessä toiminnan tavoite – mihin toiminnallisen menetelmän avulla todella pyritään. Toiminnalliset menetelmät ovatkin kasvattajalle ikään kuin työkaluja asioiden puheeksi ottamiseksi, ja jokaisen työkalun käyttöä tulee pohtia huolellisesti. Tarkoituksena ei siis ole, että opetellaan mahdollisimman monta erilaista menetelmää tai temppua jonkin asian käsittelyyn, vaan ensisijaista on pohtia sitä, minkä vuoksi jotakin asiaa käsitellään tietyn ryhmän kanssa juuri tälle ryhmälle valitulla menetelmällä.

    Työkaluvertauksen avulla toiminnan tavoitteen tärkeyttä voi vielä konkretisoida. Emme me rakentaessakaan ota käteemme poraa ja poraile summamutikassa seinää täyteen reikiä ja sitten vasta mieti, että mitähän näillä kaikilla rei’illä seinässä tekisi. Katsomme rakennuspiirustuksia, suunnittelemme mitä olemme tekemässä ja valitsemme tähän sopivat työkalut. Samalla tavoin ei ole tarkoituksenmukaista ottaa innosta puhkuen jossakin koulutuksessa tai aineistossa esiin tullutta menetelmää käyttöön nuorten kanssa ja kokeilla, millaista jälkeä syntyy. Ensin tulee olla mietittynä se, millaisia asioita on tarpeen lähteä työstämään ja tämän jälkeen huolellisesti miettiä, millä työkaluilla tavoitteeseen juuri tämän ryhmän kohdalla voidaan parhaiten päästä.

    Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa

    Parhaimmillaan toiminnalliset työtavat tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden oivaltaa uutta ja uskaltaa haastaa omia ajatuksiaan mielenkiintoisen työskentelyn avulla. Huonoimmillaan ne taas aiheuttavat valtavaa hämmennystä ja turhautumisen tunnetta, jos toiminnan tavoite ja merkitys ei ole välittynyt osallistujille saakka.

    Huolellisesti suunnitellun toiminnallisen työskentelyn ei kuitenkaan missään nimessä tarvitse olla ryppyotsaista tai tylsää. Usein tärkeää onkin, että toiminta nostaa myös hymyä ryhmän huulille, vaikka tärkeiden teemojen parissa työskennelläänkin. Näinhän sanoo jo vanha kansanviisauskin: Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa.

    Nuorisotyöntekijöiden koulutuksissa on noussut selkeästi esiin heidän ammattitaitonsa toiminnallisen työskentelyn osaajina. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat ihailtavalla tavalla kerätä työkalupakkinsa täyteen erilaisia toiminnallisia menetelmiä, jotta heillä erilaisten ryhmien kanssa työskennellessä erilaisissa yllättäenkin eteen tulevissa ajankohtaisissa tilanteissa on mahdollisuuksia hyödyntää juuri omalle ryhmälle sopivaa, tutkittuun tietoon perustuvaa menetelmää asian käsittelyssä.

    Jossain ryhmässä draaman keinot ovat erinomainen keino lähteä purkamaan asenteita. Toisten kanssa työskentelymenetelmäksi sopii paremmin esimerkiksi lukulattia, jossa saa itse luoda omaan arkitietoon perustuen käsitystä ilmiöstä. Tämän jälkeen vielä käydä ohjaajan johdolla läpi, minkälaista faktatietoa lukulattian lukujen takana piilee.

    Jos liikennekasvatuksen menetelmät kiinnostavat, kannattaa tutustua Liikenneturvan sivuilta löytyviin harjoituksiin ja toimintamalleihin.

    Hurraa nuoret, nuoruus ja nuorisotyö!